läpi repaleisen lokakuun
kaipuun kaljakori kilisee...
Vaikka ei ole kaljakori kilissyt, niin Miljoonasateen Marraskuu kuvaa aika hyvin tän syksyn tuntemuksia. Vaikka elämä on ollut melkoista vuoristorataa, on se viime aikoina ollut hyvin alamäkipainotteista.
En tarkoituksella ole halunnut tehdä blogista julkista terveydentilaselvitystä, enkä tee vieläkään. Mutta sanotaanko näin, että Kotkan Lääkärikeskus on tullut viimeisen kahden kuukauden aikana erittäin tutuksi. Kymmenen viikon aikana oon käynyt kyseisessä kioskissa 15 kertaa. Lukema sisältää lääkärikäynnit, fysiot ja labra-ajat. Että onhan siinä käyntejä. Hoitohenkilökuntakin tervehtii iloisesti, että sinä taas, terve!
Mie oon melko skeptinen ravintoasioiden suhteen. Tänä syksynä rupesin miettimään muun muassa sitä, voiko maitotuotteiden melko massiivinen määrä olla hyvästä. Veikkaan että ei. Maitorahkaa on vedetty aamuin illoin viimeisten kuukausien aikana. Suoranaista vaikutusta miun terveyteen ei osaa sanoa kukaan, mutta lukemieni tekstien perusteella ei maitotuotteet ole olleet varsinaisesti hyvä juttu.
Valmennussopimus Villen kanssa päättyi marraskuun alussa. Oon Villelle suuresti kiitollinen tästä yhteisestä taipaleesta!!! Nyt on kuitenkin aika jatkaa omillaan... Kokeilussa onkin nyt elämä ilman maito- ja viljatuotteita. Vajaan viikon aikana on olotila kohentunut huomattavasti, eikä migreenitkään ole vaivanneet. Toistaiseksi olo on erittäin mainio ja vireä - mitä se ei ole ollut aikoihin. Ehkä tää marraskuu lopulta onkin ihan hyvä kuukausi...
Tärkeintä on kuitenkin muistaa kokonaisuus. Vaikka syksy on saattanut ollakin melkoista alamäkeä, oon mie silti lähempänä niitä omia tavoitteitani kuin vuosi sitten. Yksikään matka ei voi alkaa, jossei ota ensimmäistä askelta. Näillä ajatuksilla iloa ja valoa itse kunkin kaamokseen!
