tiistai 30. joulukuuta 2014

Sykkeet kattoon ja hikoillen uuteen vuoteen - uskallatko tarttua haasteeseen?

Moni saattaa vielä herkutella jouluisilla ruoilla, konvehdeilla tai glögillä. Miun jouluherkut jäi tasan kahteen päivään, jotka vietin poissa kotoa. Kotiin en nimittäin ostanut mitään herkkuja, jottei pikkusormelle antaisi koko kättä. Eli ruokavalio on pysynyt jotakuinkin mallikkaana.

Treenejäkin on tullut tehtyä, mutta on se myönnettävä, että paras terä oli poissa. Viimeistään burpeesien kohdalla sitä rupesi pohtimaan, että oisko kannattanut kuitenkin jättää osa herkuista syömättä, kun maha tuntui olevan koko ajan tiellä :D

Usein sanotaan, että ei ole väliä mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan sillä mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä. Onhan siinä vinha perä. Mutta jos herkuttelee reilun viikon ajan miettimättä ollenkaan syömisiä, voi paluu arkeen olla hankalaa. Ja siinä missä sormet vipeltävät kuin itsestään konvehtirasialle, ei muu kroppa todennäköisesti innosta kiljuen ole lähdössä treenaamaan.

Keskiviikkona, vuoden 2014 viimeisenä päivänä olisi erinomainen tilaisuus rääkätä itsestään jouluhiet pihalle ja saada uusi treenibuusti uuteen vuoteen. Tomi Kokko ja Tikis järjestävät yhdessä haasteen: 2015 toistoa uuden vuoden aattona!


Tarkoitus on siis tehdä Burner 400 viisi kierrosta, lisäksi 15 vapaavalintaista toistoa. Burner 400 itsessään on jo melkoinen rykäisy - varsinkin jos sen tekee niin kuin pitää. TÄYSILLÄ!

Tässä uuden vuoden aaton haasteessa ei ehkä kannata aloittaa aivan satalasissa, jotta jaksaa tehdä kaikki toistot, mutta ei liian rauhallisestikaan. Toisaalta - väliäkö sillä, kunhan tekee! Ja jossei ihan oikeasti pysty tai jaksa, niin ei ruoski siitä liikaa itseään. Tekee sen minkä pystyy.

Jaa, että mikä Burner? Perus Burner 400 syntyy tosiaan neljästä liikkeestä, joita tehdään viisi kierrosta. Liikkeet ovat (tsekkaa Tomin video alta, niin pääset tarkemmin hajulle):
  1. Syväkyykyt
  2. Etunojapunnerrukset
  3. Mountain climbers
  4. Burpees (tuttavallisemmin perkeleet)
Kaikkia siis 20 toistoa per liike, viisi kierrosta (yhteensä 400 toistoa).
Uuden vuoden aaton haasteessa Burner 400 tehdään siis 5 kertaa. Liian vaikeaa matematiikkaa? 4 liikettä x 20 toistoa x 5 kierrosta = 400. Ja 400 toistoa x 5 kierrosta = yhteensä 2000 toistoa. Ja siihen päälle voi leppoisasti tehdä vaikka 15 vatsalihasliikettä tai vaikka kyykkyhyppyjä, jossei ole vielä tarpeeksi hengästynyt ;)


Jos innostut haasteesta (toivottavaa), ilmianna itsesi haasteen Fb-sivuilla. Postaa treenin jälkeen kuva tai video seinälle todisteeksi suoritetusta treenistä ja kerro mitkä olivat nuo 15 vapaavalintaista toistoa. Toki jos olet somen kiihkeässä virrassa polskutteleva treenailija, käytä Instagramissa ja Twitterissä hashtagejä
#Tikisofficial 
#leaninfiveweekschallenge
#2015toistoa

Sen lisäksi, että saat itsellesi mahtavan treenipäätöksen vuodelle 2014, voit myös voittaa itsellesi LIFW Online-valmennuksen, joka starttaa 19.1.2015.

Kysymys kuuluukin,
uskallatko ottaa haasteen vastaan? 

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Hyvää ja herkullista joulua!

Joulutonttu palkkatyössään ;)
Miulle joulu on aina ollut rauhoittumisen ja hiljentymisen aikaa. Jouluun kuuluu olennaisesti läheisten seura. Viime vuonna vietin jouluaattoa yksin, virkistävä kokemus sekin. Ja aattoiltana tulikin kutsu pieniin illanistujaisiin, joten ei miun yksin tarvinnut lopulta olla. Mutta olihan se erilainen joulu ja jäi omalla tavallaan muistoihin.

Perinteisesti oon käynyt jouluisin isovanhempien ja muiden maanpäällisen vaelluksen jättäneiden läheisten haudoilla. Lisäksi oon miettinyt niitä asioita, joista olen kiitollinen. Meillä kun ei ole Yhdysvallan tavoin Thanksgiving Dayta, niin ehkä tää joulu on osittain oma kiitospäiväkin.

Sukulaiset saa nauttia uuden ruokavalion
mukaisista herkuista, joita joulun alla
väsäsin lahjaksi :)
Vaikka viime ajat olenkin syönyt melko tiiviisti uuden ruokavalion mukaan, on jouluna lupa herkutella. Yksi uuden ruokavalion parhaita puolia on reward day. Eli kun on elänyt "oppien mukaan" 6 päivää, on seitsemäntenä päivänä lupa herkutella. Itse oon tosin pitänyt enemmänkin "reward momentin" ja antanut itselleni luvan herkutella ruoan jälkeen pari tuntia. Aika nopeasti se herkuttelutarve on täytetty, en siis todellakaan mässäile kahta tuntia irtokarkkeja tms. Eikä enää oikeastaan edes tee mieli kaikenlaisia herkkuja, joten hyvin on ruokavalio tehnyt työnsä senkin suhteen :)

Onneksi kotoa löytyy henkilökohtainen rainerini, eli Nomi-koira. Se pitää huolen, että ainakin ulkoiltua tulee se 3-4 kertaa päivän aikana myös jouluna. Ja muutenkin ajattelin treenailla tässä  jouluviikolla useamman kerran, ettei liikkuminen unohdu. Eikä myöskään tule ylitsepääsemätöntä kynnystä jatkaa treenejä. Se käy yllättävän helposti. Joulun (tai vuodenvaihteen) jälkeen ei varmaan tarvitsekaan treenailla millään kuntosalilla yksikseen :D

Rauhallista ja herkullista joulua kaikille blogin lukijoille!

Nyt on lupa nauttia!



tiistai 23. joulukuuta 2014

Viiden viikon LIFW-tulokset ja jatkosuunnitelmat

10.11.2014 jääköön historiankirjoihin miulle merkittävänä päivänä. Silloin aloitin Lean In Five Weeks Online-haasteen. Skeptisenä oletin, että eihän mikään muutu - kaikki pysyy ennallaan kuten tähänkin asti. Onhan noihin online-haasteisiin tullut osallistuttua aiemminkin. Mutta onneksi osallistuin!

Kaipasin haasteelta muutosta niin ruokavalioon kuin liikkumiseenkin. Kuten blogia lukeneet tietävät, miun ruokavalio on ollut hyvin "fitness-tyyppinen", punnittuja ruokia, paljon rahkaa ja raejuustoa. Kovia salitreenejä 4-5 kertaa viikossa. Kun jouduin syksyllä luopumaan pariksi kuukaudeksi treenaamisesta (lääkärin käsky ja mie tyhmä uskoin), nousi paino, vaikka söin ohjeiden mukaan. Siinä kohtaa tajusin, että tää ei oo miun juttu.

GM eli Green Monster on tullut myös osaksi miun
ruokavaliota ja arkea. Maistuu paremmalta kuin näyttää! :D
LIFW:n ruokavalio kuulosti aluksi aivan joltain muulta kuin mihin olin tottunut. Aiemmin ruokarytmi on ollut, että päivässä 5 ateriaa (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala) 3-4 tunnin välein. Panostus hyviin rasvoihin, tuoreisiin raaka-aineisiin ja luomutuotteisiin on kannattanut. Muutaman päivän alkushokin jälkeen ruoat alkoivat maistua, enkä ole kaivannut hiilaripitoisia ruokia kuten leipää tai pastaa. Eikä rahkaakaan ole tullut ikävä. Nykyään syön silloin kun on nälkä, en kellon mukaan. Ja kokeilemalla olen löytänyt itselleni sopivat ruokamäärät ja ateriarytmin.

Viime kesänä vietin salilla helpostikin 2-4 tuntia aikaa erilaisissa treeneissä. LIFW:n kautta opin, että lyhyetkin treenit voivat olla tehokkaita ja monipuolisia. Aina ei todellakaan tarvitse mennä salille, vaan treenata voi missä vain, vaikka joulukuisessa räntäsateessa, kotona tai reissussa ollessa hotellihuoneessa. Toki on ollut niitä hetkiä, kun ei olisi jaksanut, treenit eivät ole kiinnostaneet, töissä on ollut rankkaa ja olo väsynyt. Mutta parinkymmenen minuutin intensiiviselle harjoittelulle löytyy aina aikaa!

Sen lisäksi, että koen olevani paremmassa kunnossa, myös mieli jaksaa paremmin. Tää haaste on tuonut miulle ihan uskomattoman määrän virtaa! Aiempina vuosina varsinkin lumettomat ja pimeät aamuöiden herätykset klo 3.45 ovat uuvuttaneet täysin. Nyt herään paljon virkeämpänä töihin, hörppään bulletproof-kahvin, joka herättää aivan uudella tavalla ja olen skarpimpi töissä. Oon löytänyt aivan uuden vaihteen itsestäni!

Viiden viikon lukemat


Viiden viikon aikana sain paljon suuremman muutoksen kuin uskalsin oottaa. Tää on ollut todellakin uuden ajanjakson alku! Haasteen alussa ja lopussa tehtiin kuntotestit. Kaikkien osa-alueiden tulokset paranivat, vaikka en ihan kaikkia treenejä saanut suunnitellusti tehtyäkään.

850 metrin juoksu parani ajallisesti 10 sekuntia
Etukyykyt / min +4
Punnerrukset 3 sek pidolla +8
Burpees / min +4
Perhosvatsat / min +4
Lisäksi esim. Burner 400:n (ohjeet ja video täällä) aika on parantunut 7min 45 sek haasteen aikana!

Paino putosi "huikeat" 900g, mutta muut mittatulokset on sitä luokkaa, että painolla ei oo minkäänlaista merkitystä! Vyötäröstä lähti 10 senttiä ja lantion ympärysmitta kapeni kuudella sentillä. Tää siis vaan viidessä viikossa!

Mie ja Tomi Vantaan Kuusijärvellä 2014 viimeisen
Saturday Sessionin jälkimainingeissa :)
Muista nettihaasteista, joita oon aiemmin kokeillut, tää eroaa monellakin tavalla. Porukan valmentaja Tomi Kokko on ihailtavan aktiivinen vastaamaan kysymyksiin, pitämään keskustelua yllä ja kysymään kuulumisiakin! Lisäksi Tomi on todella positiivinen mies ja hyvä tsemppaaja! On mahtavaa kuulua noin valovoimaisen ihmisen jengiin ja valmennettaviin :) Meillä valmennettavilla on toki nettisivut, joista saamme tarvittavan infon, mutta Facebookissa käydään aktiivista keskustelua omina itsenämme. Ei siis mitään kysymys-vastaus-palstaa nimimerkkien takaa, vaan hyvää keskustelua, kannustusta ja tsemppaamista omina itsenämme!

Aiemmin oon myös saanut valmiin ruokavalion, jossa on ollut gramman tarkkuudella paljonko pitää syödä ja mitäkin. LIFW ei anna kaikkea valmiiksi pureskeltuna. Meitä tiimiläisiä ei hukutettu heti alussa infoähkyyn, vaan muutokset tehtiin pikkuhiljaa samalla, kun saimme lisätietoa ravinnosta, ruokavaliosta ja treeneistä.

Aikamoiset viikot on siis takana. Tavallaan tää on ollut tosi hieno matka. Toisaalta haluan ajatella, että tässä on vasta lähtöselvitys takana ja oikea matka vasta alkamassa. Haaste on tuonut niin energisen ja hyvän olon, ettei miulla oo aikomustakaan luopua siitä. Oon itseasiassa jo ilmoittautunut jatko-ohjelmaan ja uudet tavoitteet on kirjoitettu paperille. Eli tää ei todellakaan jää tähän!

Jos siua kiinnostaa tällainen haaste ja kaipaat muutosta, suosittelen lämpimästi! Seuraava Lean in Five Weeks Online Challenge alkaa 19.1.2015 ja ilmoittautuminen on käynnissä. Haasta itsesi ja kokeile viiden viikon haastetta! Saatat yllättyä ;)

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Luodinkestävä aamukahvi - huikea bulletproof!

Uusien ravinto-oppien myötä oon tutustunut myös melko mielenkiintoiseen tuttavuuteen - Bulletproof-kahviin. Äkkiseltään ja rasvaa enemmän vältelleelle se kuulostaa kammottavalta: kahvin sekaan öljyjä ja voita. Mutta ei kannata tuomita ennen kuin kokeilee.

Bulletproof-kahvin teki tunnetuksi yhdysvaltalainen biohakkeri Dave Asprey. Kahvi sai alkunsa, kun mies oli Tiibetissä ja joi munkkien kanssa voi-teetä. Tiibetissä voin lisääminen teehen on ikivanha tapa. Asprey kehitti vastaavanlaisen juoman, mutta pääraaka-aineena toimii kahvi.

Mie oon aloittanut aamuni, paastopäiviä lukuunottamatta, reilun kuukauden ajan BP-kahvilla ja kokenut sen piristävänä. Erityisesti kello 5 alkavat työvuorot saattavat olla vaikeita, jossei ole skarppina. BP on jollain kumman tavalla (joo, tää voi kuulostaa oudolta) saanut ajatukset kulkemaan paremmin ja tunnen itseni paljon skarpimmaksi kuin normaalilla aamukahvilla.

Normaalista kahvista voi tulla helposti vatsanväänteitä, närästystä, hikoilua ja muita ei toivottuja "oireita". BP ei ole niitä ainakaan miulle aiheuttanut. Ja siinä missä aiemmin join (varsinkin töissä) monta kupillista päivässä, on kahvinjuonti rajoittunut nyt lähes pelkästään aamun BP-kupilliseen. Lisäksi aamuisin nautittu bulletproof pitää nälkää loitolla todella pitkään.

BP:n ainekset
Bulletproof-kahvi syntyy yksinkertaisuudessaan seuraavista aineksista:
  • Luomukahvia (hyvälaatuista, mielellään tuorepaahtokahvia)
  • Kookosöljyä
  • MCT-öljyä
  • Luomuvoita (suolatonta, mieluiten ruohoruokitun lehmän maidosta valmistettua)



Saattaahan se aluksi
näyttää luotaantyöntävältä ;)



Keitä kahvi, lisää rasvat ja hurauta sekaisin blenderillä tai sauvasekoittimella noin 20 sekunnin ajan. Bulletproof-kahvi on valmis! Sitten voi hifistellä erilaisilla mausteilla ja kokeilla esimerkiksi kanelia tai ceyloninkanelia, kardemummaa, hyvälaatuista suolaa, maca- ja lucuma-jauheita, pakurikääpäuutetta tai vaikkapa raakakaakaojauhetta. Kannattaa kokeilla rohkeasti!


Monelle BP-kahvi on ollut jo entuudestaan tuttu, mutta julkisuudessa siitä on alettu puhua vasta viime aikoina. Treenisivusto Tikis kirjoitteli bulletproofista lokakuussa, Hesari joulukuussa.

Myös monesta blogista löytyy kirjoituksia bulletproofista:

Ootko kokeillut bulletproof-kahvia? Mitä pidit? Tai et pitänyt? Aiotko kokeilla? Kerro omia kokemuksiasi bulletproof-kahvista ja anna vaikka vinkkejä, miten syntyy maailman paras BP!

Aamuyön jouluinen bulletproof-hetki kello 4.30 ennen töihin lähtöä.

torstai 18. joulukuuta 2014

Henkiin herännyt kodinhengetär

LIFW-haaste on tuonut kummallisia piirteitä esiin. Siinä missä aiemmin tein lähes päivittäin kanasalaattia tai jotain muuta yhtä perustylsää, niin nyt kokeilen vähintään kerran viikossa jotain uutta ja jänskää :D Mie en oo koskaan ollut mikään leipuriliisa tai kokkikaarina, mutta niin vain tän haasteen myötä oon innostunut puuhailemaan keittiössä enemmän!

Viimeisten viikkojen aikana oon kokeillut muun muassa taateli-avokado-raakakakkua, siemenvuokaleipää, Green Monster-smoothieta ja viimeisimpänä siemennäkkileipää. Kaikki leipomukset ja kokkailut ovat luonnollisesti olleet hyvin simppeleitä ja melko nopeita tehdä, sillä eihän miun kärsivällisyys riitä monen tunnin kokkailuihin ;)

SIEMENNÄKKILEIPÄ (noin pellillinen):
1 dl tattarijauhoja
1 dl maissijauhoja
½ dl pellavan siemeniä
½ dl seesamin siemeniä
½ dl kurpitsan siemeniä
½ dl auringon kukansiemeniä
½ dl oliiviöljyä
2½ dl kiehuvaa vettä
Mausteita oman maun mukaan

Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia mausteita, pippurisekoituksia, yrttejä, chiliä tai vaikkapa balsamicoa. Lisää makua saa, jos paahtaa siemenet! Ja jos jokin edellä mainituista siemenistä ei maistu, niin toki tähän voi kokeilla muitakin. Vain taivas on rajana ;)
Kaikessa yksinkertaisuudessaan taikinan voi taputella käsin leivinpaperille. Jos taikina meinaa tarttua sormiin, voi vettä käyttää apuna. Itse tein veitsellä viillot ennen paistamista, jotta paloista tuli edes suurinpiirtein neliskanttisia. Mutta toki voi paistaa pellillisen ja lohkoa eri kokoisia palasia nälän suuruuden mukaan ;)

Paista uunissa noin 170 asteessa 45-60min. Kannattaa tietysti seurailla väriä ja rapeutta. Itse olen paistanut aluksi hieman korkeammassa lämpötilassa, käyttänyt ajastinta hyödykseni ja laskenut lämpötilaa pari kertaa paistamisen aikana - tulee varmemmin rapeutta näkkäriin. Lisärapeutta voi edesauttaa kääntämällä näkkärilevyn paiston loppuaikana.

TAATELI-AVOKADOKAKKU 
(pienehkö, kuvassa Iittalan Teema-vati 16x16cm):

Pohja:
1 dl pekaani- tai saksanpähkinöitä
2 rkl kookoshiutaleita
1 rkl kaakaojauhetta
Kivettömiä taateleita
Hyppysellinen suolaa

Täyte:
1 kypsä avokado
1 rkl kookosöljyä
Hieman sitruunan mehua
Hieman Steviaa ja suolaa
Koristeluun kaakaonibsejä & kookoshiutaleita.

Hienonna taatelit ja pähkinät esim. blenderillä ja muut pohjan ainekset sekaan. Taputtele pohja tarjoiluastialle.


Muussaa avokado, lisää kookosöljy, sitruunanmehu ja mausta makusi mukaan. Levitä täyte pohjan päälle. Koristele kaakaonibseillä ja kookoshiutaleilla. Laita kakku pariksi tunniksi jääkaappiin ja nauti ;)

tiistai 16. joulukuuta 2014

Ruokavaliomuutoksilla kohti hyvää oloa

Mie en ole ennen tätä syksyä ajatellutkaan, miten paljon ruokavalio voi vaikuttaa omaan oloon. Toki oon huomannut että olo aivan erilainen silloin, kun kokkaa itse kaikki ruokansa tuoreista raaka-aineista - verrattuna vaikkapa siihen, että ahmisi pikaruokaa tai eineksiä.

En silti arvannut, että fitness-väen suosima ruokavalio ei miulle sopisi. Onhan se sopinut monelle muullekin, kuten esimerkiksi Jutta ja puolen vuoden superdieetit -ohjelma on osoittanut. Mutta kun ei sovi, niin ei sovi. Kyllähän hälytyskellojen olisi pitänyt kilkattaa melko railakkaasti jo siinä vaiheessa, kun vatsa alkoi tuntua oudolta. Mystisille vatsakivuille ja pöhötykselle ei "löytynyt" mitään syytä. No ei kai, kun en tajunnut muuttaa ruokavaliota.
No more pasta!

Uuden maidottoman ja viljattoman ruokavalion myötä miulla ei ole ollut minkäänlaisia vatsakipuja, eikä syksyllä piinannut migreeni ole ilmoittanut itsestään yli kuukauteen (tähän väliin sellaisia tuuletuksia, joita olympiavoittajat tekevät palkintopallilla saatuaan kultamitalin kaulaansa!). En mie edes osaa sanoakaan miten tyytyväinen olen tähän "kivuttomaan olotilaan". Takana uutta ruokavaliota on vasta viisi viikkoa, mutta en koe mitään syytä palata vanhaan. Uusilla ruokatottumuksilla on ollut paljon muitakin vaikutuksia, mutta kerron niistä myöhemmin. Muuten tästä postauksesta tulee ihan liian pitkä ;)

Toki tässä nykyisessä ruokavaliossa on paljon samaa kuin siinä "fitness-ruokavaliossa". Edelleen juon vähintään kolme litraa päivässä vettä. Ostan lihat, kalat ja kanat marinoimattomina ja maustan ne itse. Käytän myös paljon kasviksia. 

Vesi vs. maito

 

Yksi helpoimmista keinoista parantaa omaa olotilaa on varmistaa riittävä veden juonti. Mie aloitan jokaisen päiväni hörppimällä 0,5 - 1 litran vettä. Puristan veden sekaan sitruunaa ja heitän joukkoon myös hieman hyvälaatuista suolaa Tomi Kokon vinkkien mukaan. Kotona pidän keittiön pöydällä 1,5 litran vesikannua, josta juon päivän mittaan huoneenlämpöistä sitruuna-suolavettä. Töissä varmistan vedenjuonnin pitämällä huolen siitä, että vesipullo tyhjenee ja täyttyy säännöllisin väliajoin. Vedenjuonnin tärkeydestä löytyy netistä vaikka kuinka paljon erilaisia kirjoituksia. Esimerkiksi treenisivusto Tikis listasi huhtikuussa kuusi hyvää syytä juoda enemmän vettä.

Brittilehti Mirror julkaisi vähän aikaa sitten jutun naisesta, joka joi kolme litraa vettä päivittäin kuukauden ajan. Tiedä sitten kuinka tarkkoja ja faktapitoisia Mirrorin jutut ovat, mutta ainakin naisen ihossa näkyi selkeä muutos.

LIFW:n ansiosta ruokailuihin on
tullut vaihtelua ja värikkyyttä.
 Maitohan on meille suomalaisille ollut aina luita vahvistava terveystuote. Vasta viime aikoina on alettu kuulla maitotuotteiden haittavaikutuksista enenevissä määrin. Marraskuussa julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että kolme lasia tai enemmän maitoa juoneilla oli suurempi riski kuolleisuuteen, kuin alle lasin juoneilla. Ja toisaalta runsas maidonjuonti ei näyttänyt suojaavan luunmurtumilta. Yle Akuutin nettiuutinen ruotsalaistutkimuksen tiimoilta löytyy täältä.

Jos kalsiumin saannin riittävyys epäilyttää (on niitä parempiakin kalsiuminlähteitä kuin maitotuotteet), antaa Vegaaniliitto vinkkejä, mistä tuotteista kalsiumia saa. Vegaaniliitto on julkaissut myös 10 myyttiä maidosta -esitteen. Ihan mielenkiintoista luettavaa molemmat.

Tiedän, että miun on turha heristää sormea tai sanoa, että "tee näin". En ole minkäänlainen ravitsemusterapeutti - tai edes valeravintotieteilijä. Puhun vain omasta kokemuksestani. Ja ne reilun kuukauden kokeiluihin perustuvat kokemukset puhuvat maidottoman ja viljattoman ruokavalion puolesta. Itse lähdin haasteeseen sillä mielin, että ei miulla ole mitään menetettävääkään. Toistaiseksi tuntuu siltä, että voitolle on jääty!

torstai 11. joulukuuta 2014

LIFW toi kaivatun muutoksen

Aiemmassa postauksessa manailin, kun syksy sujui melko alavireisesti. Oli omia terveysongelmia, ystävien murheita, kaikenlaista huolta ja harmia enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Marraskuun pimeinä tunteina törmäsin sattumalta Lean In Five Weeks -Challengeen, joka on tuonut melkoisen muutoksen miun elämään. Jo nyt haluan kiittää uusista opeista haasteen isää, Tomi Kokkoa

Tomi on todella valloittava persoona, joka säteilee positiivista energiaa ja hyvää mieltä ympärilleen! Mies toimi viimeiset seitsemän vuotta Personal Trainerina Australiassa, jossa hän perusti Lean In Five Weeks -challengin. Tomi on myös erikoistunut australialaisten liikejohtajien holistiseen valmennukseen ja on "Online-valmentanut" satoja asiakkaita ympäri maailmaa.

Tästä tulisi aivan jäätävän pitkä sepustus, jos kirjoittaisin fiilikseni koko viiden viikon ajalta. Mutta tässä ne suurimmat muutokset verrattuna aiempaan :) Usko pois, lisää on tulossa! Nimestään huolimatta kyseessä ei ole mikään pikadieetti, vaan avaimet uuden elämän alkuun ja pitkäkestoiseen muutokseen. Tärkeät pointit muutoksen tekemisessä ovat:
  1. TAVOITE - Pitää tietää mitä tavoittelee ja missä ajassa, jotta sen voi saavuttaa. Etsi esim. tavoitekuva, millaista vartaloa tavoittelet. Tai jos haluat juosta vaikka maratonin, kirjoita päivämäärä ja aika, jolloin maraton tulisi juosta.
  2. TILIVELVOLLISUUS - Jos olet tilivelvollinen jollekin ruokailuista ja treeneistä, pysyt todennäköisemmin ruodussa, kun "seinä tulee vastaan". Tai kerro projektistasi sosiaalisessa mediassa, joku kavereista varmasti kyselee kuulumisia treenien ja ruokailujen tiimoilta myöhemminkin.
  3. TOTEUTA JOTAIN HETI - Mitä voit tehdä tavoitteesi saavuttamiseksi heti? Heitä sopimattomat ruoat pois tai lähde vaikka lenkille.


Radikaalit muutokset ruokavalioon


Tähän asti oon tottunut siihen, että syön 3-4 tunnin välein. Eväät ovat olleet perus-fitness-safkoja - eli maitorahkaa, raejuustoa, vihanneksia, parsa- ja kukkakaalia, kanaa, kalaa, lihaa joita olen punninnut gramman tarkkuudella. Eli oon syönyt hyvin ohjeiden mukaan, mutta olo on ollut öklö.

Suurin muutos entiseen on se, että kaikki maitotuotteet ovat pannassa, samoin viljatuotteet ja sokerit. Maitotuotteet on nykyään niin pitkälle prosessoituja, että harvan kroppa kestää niitä "mielinmäärin". Yksi näkökulma maitotuotteiden hyödyllisyyteen (tai pikemminkin hyödyttömyyteen) löytyy Integral Life by OlliS - Blogista.

Turhat hiilarit olen korvannut hyvillä hiilareilla (esim. pastat, perunat, riisit pois - tilalle kasviksia ja marjoja). Vettä olen juonut aiemminkin reilusti, mutta nyt panostan siihen, että aamuisin tulee juotua ½-1 litraa vettä, johon on sekoitettu hyvälaatuista suolaa ja sitruunaa. Lisäksi olen lisännyt aikalailla hyvälaatuisten rasvojen käyttöä. Aiemminkin käytettyjen oliiviöljyn ja kananmunien lisäksi keittiööni ovat tiensä löytäneet mm. luomuvoi, kookosöljy, MCT-öljy ja avokadot.

Nopeita, mutta tehokkaita treenejä


LIFW:n myötä oon tutustunut myös erilaiseen treenaamiseen kuin mihin olen tottunut. Tomin suunnittelemat treenit ovat todella intensiivisiä ja tehokkaita! Jos treeneissä ei saa sykkeitä ylös, on vika todennäköisemmin treenaajassa kuin ohjelmassa ;)

Treenit ovat crossfit-tyylisiä siinä mielessä, että vastuksena toimii pääasiassa oma kroppa. 10-30 minuutin mittainen treeni voi olla todella rankka ja nostaa sykkeet pilviin. Mahtavia ne ovat olleet siinä, että aina ei tarvitse lähteä salille treenatakseen. Mie oon treenaillut muun muassa pururadalla, parkkipaikalla, hotellihuoneessa ja kotona.

Tomi paljasti oman lempparitreeninsä TIKIS-sivustolle. Video löytyy julkisesti YouTubessa, joten uskalsin linkittää sen tännekin. Burner on tosi kiva, neljän liikkeen treeni. Kannattaa ottaa kello esiin, tehdä treeni ja katsoa kauanko aikaa kuluu. Siitä on hyvä lähteä parantamaan omaa aikaansa ;) Mie oon saanut kuukaudessa parannettua omaa aikaani 7 min 45 sek. Kokeile!

Alkutekijöissähän mie vielä olen tämän muutoksen suhteen, mutta alku on ollut lupaava! Ei ole ollut vatsakipuja, turvotuksia tai migreenejä. Ruokavalio tuntuu hyvältä, eikä edes tee mieli mitään sokeriherkkuja tms. En näe mitään syytä, miksi palaisin vanhaan. Itseasiassa miulla on niiiiiiiiin hyvä fiilis, että turha tätä on muuksi muuttaa ;)



keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Elvytetylle blogille uusi elämä

Kuten nokkelimmat ovat huomanneet, blogin ulkonäkö, nimi ja osoite ovat muuttuneet. Vanhat postaukset löytyvät edelleen tältä sivulta. Blogin nimellä Positiimari ei ole mitään tekemistä Tiimarin tai Positiivareiden kanssa. Tuollainen nyt vain sattui tulemaan mieleeni. Ja yhdistyyhän siinä näppärästi nimi ja asenne ;)

Jos jotain olen oppinut, niin sen, että elämä on asenteesta kiinni! Kukaan meistä ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan, mutta se miten haasteet kohtaa, on itsestä kiinni. Sama asia koskee muutosta.

Jos suunnittelet vaikka laihduttavasi, ryhtyväsi liikkumaan enemmän, muuttavasi ruokavaliota tai mitä vain, ei ajankohta ole todennäköisesti koskaan optimaalisen oikea. Aina tulee jotain uutta vastaan, uusi parisuhde tai ero, haasteet vapaa-ajan suhteen, lapsilta ei saa tarpeeksi aikaa itselleen. Aina on mahdollisuus keksiä tekosyitä. Muutos on aina mahdollinen, jos on tahtoa!

"Elämä on sitä, mitä teet siitä"

Uuteen nousuun!

Alakuloisen syksyn, migreenien ja hämmentävien vatsavaivojen jälkeen on tuuletusten aika. Miulla ei ole ollut KUUKAUTEEN migreeniä! \o/ Aiempaan elämään peilaten kuukausi on lyhyt aika, mutta tähän syksyyn verrattuna se on to-del-la pit-kä ajanjakso.

Eka diagnoosi migreenistä tehtiin 2002. Sen jälkeen varsin veemäinen migreeni on kiusannut 4-6 kuukauden välein - kunnes tänä syksynä se aktivoitui ja pahimpina viikkoina miulla oli jopa 3 kertaa viikossa migreeni. Syksyllä treenasin 4-5 kertaa viikossa ja toki migreenillä oli hyvä sauma osua juuri salipäiville. Joten lääkäriltä tuli vahva suositus olla treenaamatta. Oisinpa tiennyt paremmin...

No ei auttanut treenaamattomuus, ei unimäärän lisääminen, eikä mikään muukaan. Söin edelleen "fitness-oppien" mukaan. Ruokavalion toimimattomuuttahan on aiemminkin pohdittu blogissa, kun vatsassa oli outoa turvotusta, toisinaan kipujakin, eikä kroppa pelannut kuin olisi pitänyt. Vaan siinäpä taisi piillä muutoksen avain. Oonhan mie syönyt "fitness-ruokavalion" mukaan ennenkin - ja todennut ettei se vaan toimi (toimii jotenkuten yhdistettynä kovaan treeniin, mutta ei muuten). Ni miksi hitossa sitä ei ole voinut uskoa kerrasta tai kahdesta, ettei se ruokavalio vaan toimi?

Marraskuussa kuulin sattumoisin Tomi Kokon Lean In Five Weeks -Challengesta. Ja onneksi kuulin! Kerron haasteesta lisää myöhemmin! Ruokavalio muuttui kertaheitolla aivan toisenlaiseksi. Jätin kaikki maito- ja viljatuotteet pois, lisäsin hyviä rasvoja, panostin laatuun ja osittain luomuun. Alkuunhan oli jopa järkytys, millä hitolla sen joka aamuisen maitorahkan korvaa? Eikö enää raejuustoa? Ai pitäisikö liha oikeasti paistaa VOISSA?

Alussa halusin keskittyä siihen, että suunnittelin ruoat tarkasti, enkä lähtenyt kirjoittelemaan tuntemuksiani ekan viikon jälkeen, sillä muutos oli suuri ja olin vasta alussa. Nyt on menossa viides viikko uudella ruokavaliolla - ja voi pojat ja tytöt, miten hyvä fiilis voi ollakaan! Ei migreeniä, ei vatsavaivoja. Ei myöskään väkipakolla 3-4 tunnin välein syömisiä. Syön kun on nälkä, eli noin kolme kertaa päivässä.

Aion myös elvyttää blogin takaisin eloon. Tuossa vaan oli sellainen ajanjakso, ettei tehnyt mieli jakaa omaa pahaa oloa kenellekään näin viraalisti. Ystävät ovat joutuneet kuuntelemaan terveystilityksiäni, joten ISO KIITOS TEILLE! <3 Ilman ystäviä en olisi mitään.


maanantai 17. marraskuuta 2014

Mainio marraskuu?

Ohi syyskuun 
läpi repaleisen lokakuun 
kaipuun kaljakori kilisee...

Vaikka ei ole kaljakori kilissyt, niin Miljoonasateen Marraskuu kuvaa aika hyvin tän syksyn tuntemuksia. Vaikka elämä on ollut melkoista vuoristorataa, on se viime aikoina ollut hyvin alamäkipainotteista.

En tarkoituksella ole halunnut tehdä blogista julkista terveydentilaselvitystä, enkä tee vieläkään. Mutta sanotaanko näin, että Kotkan Lääkärikeskus on tullut viimeisen kahden kuukauden aikana erittäin tutuksi. Kymmenen viikon aikana oon käynyt kyseisessä kioskissa 15 kertaa. Lukema sisältää lääkärikäynnit, fysiot ja labra-ajat. Että onhan siinä käyntejä. Hoitohenkilökuntakin tervehtii iloisesti, että sinä taas, terve!

Mie oon melko skeptinen ravintoasioiden suhteen. Tänä syksynä rupesin miettimään muun muassa sitä, voiko maitotuotteiden melko massiivinen määrä olla hyvästä. Veikkaan että ei. Maitorahkaa on vedetty aamuin illoin viimeisten kuukausien aikana. Suoranaista vaikutusta miun terveyteen ei osaa sanoa kukaan, mutta lukemieni tekstien perusteella ei maitotuotteet ole olleet varsinaisesti hyvä juttu.

Valmennussopimus Villen kanssa päättyi marraskuun alussa. Oon Villelle suuresti kiitollinen tästä yhteisestä taipaleesta!!! Nyt on kuitenkin aika jatkaa omillaan... Kokeilussa onkin nyt elämä ilman maito- ja viljatuotteita. Vajaan viikon aikana on olotila kohentunut huomattavasti, eikä migreenitkään ole vaivanneet. Toistaiseksi olo on erittäin mainio ja vireä - mitä se ei ole ollut aikoihin. Ehkä tää marraskuu lopulta onkin ihan hyvä kuukausi...

Tärkeintä on kuitenkin muistaa kokonaisuus. Vaikka syksy on saattanut ollakin melkoista alamäkeä, oon mie silti lähempänä niitä omia tavoitteitani kuin vuosi sitten. Yksikään matka ei voi alkaa, jossei ota ensimmäistä askelta. Näillä ajatuksilla iloa ja valoa itse kunkin kaamokseen!


perjantai 24. lokakuuta 2014

Inspiraation lähteenä?

Näin jokin aika sitten vanhan tuttavan, jota en ollut nähnyt vuoteen. Hän sanoi lukeneensa blogia ja kertoi omasta, vastaavanlaisesta projektistaan. Henkilö oli tehnyt ison työn ja pudottanut painoa toistakymmentä kiloa. Hän näytti hyvinvoivalta ja selvästi tyytyväisemmältä kuin aiemmin.

Tämä tuttava sai miut miettimään projektiani uudesta näkökulmasta. Hän hehkutti miten onnelliselta näytän ja kuinka oikein hehkun (vaikkei juuri sillä hetkellä elämä mennytkään ihan "putkeen"). Mutta hän sai miut muistamaan miksi ryhdyin muuttamaan elämääni.

Eihän kenenkään onnellisuus ole siitä kiinni paljonko nostaa penkistä, mitkä ovat vaa'an lukemat tai minkä kokoiset vaatteet mahtuvat päälle. Mutta jos kaipaa muutosta ja on valmis tekemään töitä sen eteen, pystyy kuka tahansa muuttamaan elämäänsä.

Tämä samainen henkilö sanoi myös, että hänen mielestään mie toimin monelle inspiraationa. En oo ees ajatellut koko asiaa noin. Tuttavan sanat tuntuivat todella hyvältä. Ja jos mie oon saanut edes yhden ihmisen ajattelemaan omia arkisia valintojaan, lähtemään lenkille tai tekemään parit lisätoistot salilla, on tää blogi tehnyt tehtävänsä.

Viime viikot ovat osoittaneet sen, että koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Mutta on ne elämän mullistukset minkälaisia tahansa, kyllä niistä selviää. Kunhan muistaa antaa aikaa itselleen, kuunnella itseään ja hengittää syvään, on taas jo valmiimpi kohtaamaan ne haasteet, joita elämä eteen heittelee. On myös tärkeää muistaa mistä on tullut ja mitä on saavuttanut! Tsemppiä just siun syksyyn!


tiistai 7. lokakuuta 2014

Ei elämä aina mene kuin elokuvissa...

Morjens. Eipä ole tullut hetkeen päivitettyä tätäkään blogia... Kun on rampannut viimeisen kuukauden aikana enemmän lääkärillä kuin salilla, ei ole juuri kerrottavaa.

Terveyden kanssa on ollut melko mystisiä ongelmia - jotain vikaa on, mutta syytä ei löydetä. Julkista sairauskertomusta en aio tänne laatia, mutta kerrotaan nyt se, että nää ongelmat ei juonna juuriaan tähän projektiin.

Lisäksi kuluneeseen kuukauteen on mahtunut aikalailla omanlaisia elämän mullistuksia, jotka ovat vaikuttaneet projektiinkin. Mutta onhan se selvää, ettei aina voi mennä kaasu pohjassa. Joskus on pakko hidastaa vauhtia. Ja jossei sitä itse tajua, niin kroppa kyllä muistuttaa.

Yhteistä taivalta Villen kanssa on jäljellä vielä kuukauden verran. Olisi kiva sanoa, että vedetään "sata lasissa" loppuun asti, mutta olosuhteista johtuen en niin sano. Ja toisaalta, turha tässä on mistään loppukiristä puhua, kun ei tää projekti valmennuksen päättymiseen lopu.

Näillä ajatuksilla uuteen päivään. Pitäkää huoli itsestänne.




perjantai 12. syyskuuta 2014

"Ja kaikki on taas kuin ennen..."

Otsikon mukaisen lausahduksen kuulin kesällä kaverini suusta. Hän pyysi mukaansa "yhdelle", sanoin lähteväni, mutta juovani kahvia tai vissyä. Vastaus ei selvästikään miellyttänyt ja kaveri turhautui. Baariin ei kuulemma lähdetä juomaan vissyä. Totesin, että ei sitten, ei miulla ole mitään tarvetta päästä baariin. Kiukuspäissään hän sanoi, että: "toivottavasti toi siun hömpötysprojekti loppuu pian ja kaikki on taas kuin ennen..."

Oon tässä projektin aikana tottunut kaikenlaisiin kommentteihin. Valtaosa tuttavista ja kavereista seurailee hissukseen vierestä. Jotkut ovat todella innoissaan, kannustavat ja tsemppaavat. Ja sitten ovat ne, jotka toivovat että epäonnistun. Eli ne, joiden mielestä tämä on vain hömpötystä, eihän tästä mitään voi tulla. Miulle on aivan sama mitä mieltä kukakin tästä on. Mutta ei nyt ihan kaikkea kannata tulla sanomaan päin naamaa.

Edellä mainittujen ihmisten takia en yhtään ihmettele, miksi monen projekti kariutuu. Sosiaalinen paine voi joskus muodostua ylitsepääsemättömäksi. On helpompi lähteä baariin parille tai ottaa juhlapöydässä kakkua kuin pitää päänsä, kaivaa eväsrasia esille ja syödä kanaa ja parsakaalia...

Oon kertonut tästä kaikille avoimesti, jotta ihmiset tietävät miksi miulla on eväät mukana ja miksi kieltäydyn herkuista ja alkoholista. Mutta silti niitä miulle tuputetaan. "Ota nyt, kyllähän sie voit yhen kaljan juoda" tai "ei tuo siun projekti yhteen kakkupalaan kaadu" - parhaita ovat ne taivuttelut, kun joku sanoo, että "ota ota, en mie kerro kellekään".

Miksi miun terveelliset elämäntavat ovat uhka? En todellakaan tiedä. Kai se sitten on joltain pois, että mie en ryyppää tai mussuta pullaa. Tai sitten mie oon ihan pirun tylsää seuraa selvänä - tiedä häntä? Sen sijaan, että ottaisin ylimääräisiä kierroksia muiden mielipiteistä, mie saan vaan lisää virtaa niiltä, jotka toivovat epäonnistumista. Heidän "ansiostaan" mie teen ne ylimääräiset toistot, kunnes voimat ehtyvät ja kaikki mehut on puristettu ulos. Eteenpäin sanoi se kuuluisa mummokin lumihangessa! ;)


torstai 11. syyskuuta 2014

Arjen pyöritystä

Hellurei ja hellät tunteet! Viime aikoina on tohinaa riittänyt ja kun vuorokaudessa on vain tietty määrä tunteja, ei blogin päivittämiseen ole ollut oikein aikaa. Pahoittelut siitä. Kyllä näitä tekstejä tulee, kunhan vain pääsen kirjoittelemaan. Kotonani en ole avannut edes tietokonetta miltei kahteen viikkoon, paitsi nyt.

Jaa mikä on pitänyt kiireisenä? Työt, harrastukset, ympäri Suomea suhailu. Siinäpä ne tärkeimmät. Lepo on tärkeää, nyt sen on huomannut oikein kunnolla. Vaan aina ei ole mahdollista levätä. No joo, varmasti nää on omia valintoja ja aikaa on just siihen, mille sitä suo. Mutta on ollut kiva huomata, että opitut elintavat pitävät...

Miulla ei oo tarvetta syödä ruokavalion ulkopuolisia juttuja. Tai no, joskus tekee mieli protskupatukkaa (kuinka säälittävää, etten kaipaa mitään karkkia tms. herkkuja, mutta PROTSKUPATUKKAA) - aivopesu on onnistunut :D Mikä tärkeämpää, yksi tavoite on saavutettu, eli mie oon iskostanut nää elämäntavat! Ja se on yksi tärkeimmistä asioista, minkä tän valmennuksen myötä halusin saavuttaa. Tästä on hyvä jatkaa.

Joskus sitä tulee mietittyä muutoksen tahtia. Oon onneksi oppinut olemaan stressaamatta siitä. Ei miun tarvitse jouluun mennessä nostaa penkistä jotain kilomäärää (paitsi itseni - ehhehe), juosta maratonia tai olla 10 kiloa kevyempi. Muutosta tapahtuu koko ajan, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mikään tie ei ole helppo taivaltaa, mutta ei matka voi alkaa, jossei ota ensimmäistä askelta.

Rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, malttia, päättäväisyyttä ja positiivisia ajatuksia teille arvoisat blogin lukijat - teitte mitä tahansa :)




tiistai 26. elokuuta 2014

Dieselin hehkutusta(ko?)

Kesäloman jälkeinen elämä on ollut projektin suhteen pienoista tyhjäkäyntiä. Pakko myöntää, että klo 5 alkavat työvuorot ja lyhyiksi jäävät yöunet eivät sovi miun kropalle. Levon puute ja jatkuva väsymys vaikuttaa omaan oloon, jaksamiseen, treeneihin ja aineenvaihduntaan.

En mie varsinaisesti ole mistään motivaation puutteesta kärsinyt, mutta jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia on kuitenkin ollut. Kaipaahan se diesel-konekin hehkutusta, jotta starttaa. Niin kai sitä sit vaan joskus tarvitsee itse kukin uuden sysäyksen.

Viikonloppuna sain jonkinlaisen sysäyksen. Viikonlopun treenit sujui tosi hyvin ja sain tehtyä ohjelmat loppuun asti. Aerobisetkin rullasi hyvin. Sunnuntaina päätin lähteä piiiiiiitkästä aikaa hölkkäämään. Menin Mussalon aurinkoiselle kuntoradalle tekemään intervallitreeniä. Voi pojat, että tekikin hyvää nollata päätä kirmailemalla pitkin pururataa!

Puolen tunnin intervallitreeni oli lyhyt (normaalisti teen tunnin), mutta sitäkin tehokkaampi. Syke vaihteli pääsääntöisesti 130 ja 170 välillä, huiput oli 181! Kilokaloreita kului Polarin mukaan 318. En ainakaan päästänyt itseäni liian helpolla (kuten joskus aiemmassa elämässä on ehkä saattanut olla pahana tapana) :)

Kävin ostamassa BodyStockilta uudet salihousut, mutta halusin testata niiden soveltuvuutta myös ulkoliikuntaan. Eli uudet pöksyt jalassa sujui purkkarilla kimpoilukin mallikkaasti. Edelliset suosikkihousut salilla ovat olleet Bia Brazilin caprit. Toki ne ovat käytössä jatkossakin, mutta kummasti uudet housutkin innostavat eri tavalla liikkumaan :D

Lenkkeilyhousujen kanssa on ollut vähän sitä vikaa, että ne valahtavat jossain vaiheessa lenkkiä. Mutta nää Better Bodiesin housut on ihan toista luokkaa. Eivät kiristä tai purista, eikä niitä tarvitse olla nostelemassa jatkuvasti ylös.

Tankkauksen jälkeen tuli ensin nälkä ja sitten tuntui, että kroppa on jossain omassa "käymistilassa". Nyt nuo tuntemukset on ohi ja muutaman viikon tauon jälkeen tuntuu, että elimistö toimii taas niin kuin pitääkin. Tietysti myös vasta kello 7 alkavat työvuorot vaikuttavat asiaan ;) Aamuöisin en ole lenkkejä lähtenyt tekemään, mutta pari tuntia myöhemmin alkavat työt mahdollistavat myös aamulenkkien kirmailun. Hämmentävää muuten miten hämärää nykyään on viideltäkin... Tai sit sitä on taas aamuyökukkujana tottunut valoisiin öihin vähän liiankin hyvin.

Aamulenkillä klo 5.35. Rockrock \o/
Tulipas tästä pitkä postaus. Noh, hirmuisesti on kaikkea hässäkkää nyt normiarjen ympärillä. Esimerkiksi jokkiksen liigakilpailu aiheuttaa uudenlaista päänvaivaa, kun olen ekaa kertaa mukana joukkueenjohtajana. Eli evässirkus käynnistyy torstaina, kylmälaukku valmiiksi, sillä ruokavaliostahan ei lipsuta edes jokkiskisoissa ;) Salitreeneistä joutuu pariksi päiväksi luopumaan, mutta treenataan sit ens viikolla entistä kovempaa.

tiistai 19. elokuuta 2014

Nälkä, NÄLKÄ, N-Ä-L-K-Ä-!

Kuulitteko? Miulla on aivan jäääääätävä N-Ä-L-K-Ä-!-!-! Ennen tankkausta varoitettiin, että varo vaan, seuraavana päivänä on nälkä ja tekee mieli syödä vaikka mitä. No eipä ollut. Eikä tehnyt mitään mielikään. Kai se hiilarimättö oli sen verran tuhti, etteivät nälkä ja mieliteot päässeet kiusaamaan.

Näköjään tankkauksissa on sama kuin treenin jälkeisessä lihaskivussakin - pahin ei suinkaan ole se seuraava, vaan sitä seuraava päivä. Jos joltakin on vielä jäänyt väliin, ni miulla on nälkä. Nyt just. Nälkä. Ja edellisestä ruokailusta on vasta reilu tunti. Joku varmaan sanoisi, että "SYÖ!" No en voi, koska seuraava ruokailu on vasta parin tunnin päästä :P

Oon yrittänyt huijata elimistöä juomalla vettä. Vielä mitä. Kiduksiin on kaadettu puoleen päivään mennessä jo kolme litraa vettä (oon tosin herännyt aamuneljältä, että oisihan vettä kulunut muutenkin). Eikä tilanne muutu miksikään. Jestas. Ainii, miul on nälkä :D Yritän ajatella kaikkea muuta, mut hitto ku tuo vatsa huutaa koko ajan. Taian lähteä salille. Unohtuu se nälkä.

Jokojokojokojoko saa syödä?
Maitorahka iskältä pihistettyine
mustaherukoineen upposi hetkessä
maanantai-iltana. Puskamarjat on
muuten nyt parhaimmillaan -
Suosittelen!

maanantai 18. elokuuta 2014

Kun syöminen käy työstä... Eli tankkauspäivä!

Neljän kuukauden jälkeen oli aika tehdä ensimmäinen tankkaus. Siinä missä kroppa on laitettu entistä tiukemmalle kovalla treenillä ja niukemmalla ruokavaliolla, on entistä tärkeämpää antaa elimistölle lepoa ja hiilareita.

Kun Ville lähetti päivän ruokavalion, niin menin jopa miekii sanattomaksi (ei tapahdu kovin usein). Hiilareita tosiaan sai syödä melkoisen määrän. Lisäksi päivän mittaan oli kuusi eri ateriaa, joten ateriarytmi oli 2-3 tunnin luokkaa. Tuntui, että koko ajan sai olla syömässä. Hiilaritankkauksessa söin muun muassa puuroa, patonkia, pastaa ja vihanneksia. Rasvaa ei lisätty ja proteiinin määräkin oli todella hillitty verrattuna "normaaliin" ruokavalioon.

Tankkauspäivänä sai pitää huolen siitä, että joi riittävästi. Kun koko ajan tunkee kiduksiinsa hiilareita ja muuta murkinaa enemmän kuin omiksi tarpeiksi, saattaa veden juominen unohtua helposti. Miulla on 1,5 litran juomakannu, jota päivän mittaan täyttelin (ja tyhjensin). Ja pidin huolen siitä, että vettä tuli juotua vähintään neljä litraa. On kuulemma ihan normaalia, jos tankkauspäivän yhteydessä tulee lämpöaaltoja. Ne johtuvat glykogeenivarastojen täyttymisestä. Miulle ei tosin näitä "kuumia aaltoja" tullut...

Miua varoiteltiin etukäteen paljon, että tankkausta seuraavana päivänä on koko ajan nälkä. Mutta toistaiseksi nälkä on ollut varsin maltillinen. Vettä kun muistaa juoda riittävän tiiviillä tahdilla, niin sillä saa "huijattua nälkää pois" :) Aamupaino oli tankkauksen jälkeisenä aamuna +2,1 kg. Melko maltillista, kun tuolla toisella sukupuolella on kuulemma paino noussut jopa reilua neljää kiloa tankkauksen seurauksena. Tsiigaillaan sitten loppuviikosta missä paino huitelee ja minkälaisia vaikutuksia tankkauksella miun ruholle on oikeasti ollut.

Osa tankkauspäivän ruoista...
Ja sitten sitä faktaa...

Jottei nää miun postaukset olis ihan pelkkää fiilistelyä, niin tässä myös faktapuolta. Tietopuolesta vastaavat PT-perkeleeni Ville ja edu.fi ;) Hiilaritankkauksilla annetaan siis virtaa treeneihin ja oikein ajoitettuna sillä saadaan tehostettua rasvanpolttoa ja aineenvaihduntaa, lisättyä voimatasoja ja annettua hetkellisesti energiaa treeneihin. Tankkauksella myös täytetään elimistön glykogeenivarastot maksassa ja lihaksissa. 

Tankkauksen tarkoituksena on saada aikaan superkompensaatio eli ylikorjautuminen. Ja tässä selitys superkompensaatiolle, lähteenä toimii Edu.fi Riittävän tehokas kuormitus alentaa elimistön valmiustilaa lähtötasolta. Elimistö pyrkii sopeutumaan tasapainotilan järkyttämiseen palauttamalla tilanteen ennalleen rasitusta seuraavan lepovaiheen aikana. Sopeutumismekanismien tehostunut toiminta saa elimistön palautumaan yli harjoitusta edeltävän tason, mikäli palautumisaikaa on riittävästi. Superkompensaation seurauksena elimistön suorituskyky on siis lähtötilannetta korkeammalla tasolla. Mikäli uutta harjoitusärsykettä ei tule, elimistö palautuu vähitellen harjoituskuormitusta edeltävälle tasolleen, ja varsinaista pidempiaikaista kehitystä harjoittelun vaikutuksesta ei pääse syntymään.

Tankkauspäivä on aina myös lepopäivä. Samalla kun glykogeenivarastot täytetään hiilareilla, pitäisi itse pysyä mahdollisimman levossa, jotteivät kyseiset varastot tyhjene liikunnan myötä. Tämän takia esimerkiksi ennen treeniä ei ole hyvä lämmitellä aerobisella liikunnalla, koska lihasten glykogeenivarastot tyhjenevät ja tämä ei ole hyvä treenin kannalta. Treenijuomassa käytetään nopeita hiilihydraatteja, jotta glykogeenivarastot saadaan pidettyä mahdollisimman täynnä treenin aikana ja harjoittelusta saadaan kaikki irti.

Nopeat hiilarithan nostavat verensokerin korkealle ja elimistö alkaa erittää insuliinia. Kun elimistössä on insuliinia, ottaa kroppa ravinnon parhaiten vastaan. Treenijuomaan lisätään aminohappoja estämään harjoituksen aikaista kataboliaa. Treenin aikainen, verensokerin korkea nousu ja nopea lasku saadaan rajoitettua palautusjuomalla, joka puolestaan sisältää pitkäketjuisia tai hitaita hiilihydraatteja. Hyvä palautusjuoma sisältää myös nopeita hiilareita, jotta proteiinin ja aminohappojen imeytyminen helpottuu.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

What I’ve been up to

This is for all of my English speaking friends over there somewhere :) You all know I’ve been having this kind of life changing project. I’ve been thinking of hiring a personal trainer for a long time and last spring I finally did it – started a new life with a personal trainer called Ville.

Ville made me a diet and an exercise program. It has been four months now, and boy have I learned a lot! A lot of eating, resting and working out! One of my goals is that I really learn to workout properly. And now I’m sooooo excited of training!
Ville and me at the start of this project :)
Training is really hard! I’m working out with HIT program. HIT comes from High Intensity Training. I do 3 sets and goal is to do 15 reps at each set. There are four different exercises I do: 
  • back & biceps
  • breast & triceps
  • legs
  • shoulders
I do some cardio right after gym for 30 minutes and for 45-60 minutes in five mornings a week.  PLUS there’s an interval workout for an hour once a week.
After exhausting workout... Sweat is fat crying ;)
And what comes to a diet: I eat five times a day. Clean food, a lot of veggies, protein, some fat and carbs especially after workout. And I’ve managed to make some results too. After four months I’ve lost 7,8 kilograms (17,2 lb’s).

We’ve made a deal for seven months with Ville. Let’s see what kind of results there will be after this contract. But right now I’m enjoying my life a lot! 
Some cooking...

After shoulder workout and 30 mins cardio

This tells you about weight loss:
18 weeks, 7,8kgs

Some bench press :)

Few weeks ago trying some new clothes ;)

Kolmannesvuosi takana

Niin se on tullut jo neljä kuukautta täyteen tätä pt-valmennusta, on siis aika tehdä pientä yhteenvetoa mitä on tapahtunut mittojen suhteen. Tämän aamun paino näytti -7,8kg huhtikuun aloituksesta. Oon siihen tosi tyytyväinen. Mitatkin ovat muuttuneet huimasti huhtikuun aloitusmitoista.

Muutos kuukausittain:
1kk paino -3,7 kg, vyötärö -11 cm, lantio -6 cm
2kk paino -5,3 kg, vyötärö -14 cm, lantio -9 cm
3kk paino -5,2 kg, vyötärö -14 cm, lantio -9 cm
4kk paino -7,8 kg, vyörätö -15 cm, lantio -10 cm

Kuten mitat kertovat, muutos ei tapahdu tasaiseen tahtiin. Toisinaan paino on jumittanut toista kuukautta. Ja sitten yhtäkkiä putoaa hujauksessa. Aattelin ajankulukseni piirrellä tällaisen painokäyrän neljän kuukauden ajalta. Välillä on jumiteltu, välillä on tehty isoja muutoksia ruokavalioon ja treeniin - kaikki ne näkyvät omalla tavallaan käyrässä. Mutta mikä tärkeintä - suunta on alaspäin.

Projektia takana 18 viikkoa, paino pudonnut 7,8 kg.

Pitää muistaa, että tää ei ole pelkästään mikään painonpudotusprojekti, vaan Mari kuntoon -projekti. Painoa voi pudottaa monin eri tavoin, mutta mie haluan olla fyysisesti hyvässä kunnossa. Ja InBody-mittauskin vajaa kuukausi sitten kertoi, että pelkkää läskiä on saatu poltettua 5 kiloa. Se tässä on tarkoituskin - polttaa rasvaa lihasmassan siitä suuresti kärsimättä.

Tänään miulla on ensimmäinen tankkauspäivä. Syömässä saa olla ihan jatkuvasti. Mielenkiinnolla seuraan, minkälainen vaikutus tällä on. Mutta kuten tuloksista näkyy, uusi treeniohjelma ja uusi ruokavalio ovat saaneet muutosta aikaan. 

Tehokasta peliaikaa on vielä kolme kuukautta. Alun sairasteluissa meni lähes kuukausi "hukkaan", joten tehtiin Villen kanssa diili, että jatketaan yhteistyötä ainakin kuukausi lisää - marraskuulle. Nyt tosin tuntuu siltä, että voisin alkaa haalia itselleni sponsoreita, jotta voitaisiin tehdä ainakin uusi puolen vuoden sopimus ;)

perjantai 15. elokuuta 2014

Lepoa, lihashuoltoa ja tankkausta

Uusi HIT-treeniohjelma puolen tunnin aerobisineen vaati veronsa ja kroppa ei tuntunut palautuvan riittävän nopeasti. Toki vaikuttavia tekijöitä on paljon muitakin. Teen aamuvuoroja, herätykset klo 3.30, joten jo sillä on suuri merkitys, kun yöunet vaihtelevat 4-6 tuntiin. Ja tietysti lomalla pystyi rytmittämään treenit ja ruokailut paljon paremmin.

Mutta nyt on siis lepojakson vuoro. Tällaista lepoa ei "terveinä päivinä" ole ollutkaan. Jos salilepoa on ollut, se on johtunut jonkinlaisesta sairaudesta tai kivusta... Lisäksi lepoon kuuluu tankkaus. Oon kerran suorittanut Fitfarmin nettivalmennuksessa ohjeiden mukaisen tankkauksen, mutta siitäkin on aikaa. Ja koska tää ruokavalio on just miulle laskettu, niin tankkauskin on sen mukainen. Mielenkiinnolla ootan, minkälaisen tankkauksen Ville miulle laatii.

Lihashuolto tuntuu unohtuvan vähän liian helposti, mutta reilu viikko sitten korjattiin tämäkin tilanne, kun Timo Suortti kävi hieromassa yläkropan ja alaselän. Timo on naprapaatti / hieroja ja tekee yhteistyötä BodyStockin kanssa.

Teki muuten hyvää! Ja kyllä sen huomasi treenissäkin - selkä-hauis - ja olkapäätreenit sekä mm. osamaastavedot sujuivat huomattavasti letkeämmin hieronnan jälkeen. Edellisestä hieronnasta on vierähtänyt jo muutama kuukausi, kun "oma hovihieroja" muutti muualle. Ehdottomasti pitäisi käydä lihashuollossa useamminkin - ehkä mie nyt saan otettua itteäni niskasta kiinni asian suhteen :)

Vian ei tarvitse olla kovinkaan suuri,
jos se löytyy päästä :D

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Hitin rankkaa...

Tässä on nyt kolmas viikko meneillään uuden saliohjelman ja ruokavalion kimpussa. Ruokavalio on sopinut miulle hyvin, eikä mitään jäätävää nälkää ole tullut. Paitsi treenipäivinä.

Treenit ovat olleet to-del-la rankkoja. Kun heinäkuun lopussa epäilin, mitä siitä yksinään treenaamisesta oikein tulee, niin enää ei tarvitse epäillä. Toki toisen kanssa saa itsestään enemmän irti, mutta ovat treenit onnistuneet yksinkin.

Keskityn tarkasti siihen, että teen liikkeet oikein ja saan ne tuntumaan siellä missä pitääkin. Painomäärällä ei pääse kerskumaan, mutta ei se ole tarkoituskaan. HIT-treenit ovat tuoneet jokapäiväiseksi kaveriksi hurjan poltteen, johon alkaa jo tottua :D Ja jokaisen treenin jälkeen oon käynyt ottamassa viimeisetkin hiet irti puolen tunnin crosstrainer-sessiolla. Aerobisen määrä on kasvanut viikkotasolla about kolme tuntia. Aamuaerobisia teen viitenä päivänä viikossa 45-60min (näitä toki tehnyt aiemminkin), treenin jälkeen 30min ja vielä tunnin intervallitreeni kerran viikossa.

Töihin palaaminen, aikaiset (aamuöiden) herätykset, ruokavalio, kova treeni ja treenaustahti ovat vaikuttaneet palautumiseen. Ei näistä treeneistä ihan samalla tavalla palauduta kuin aiemmista salisessioista. Ja koska lepo sekä palautuminen ovat tärkeitä, alkaa tämän päivän treenin jälkeen viiden päivän lepo. Ville väläytteli ideaa myös tankkauspäivästä lepojakson ajalle, mutta saas nähdä tankataanko vai ei :)

Ruokavalio on tosiaan pitänyt hyvin. Kun pitää huolen ateriarytmistä, ei nälkä pääse missään vaiheessa päivää liian kovaksi. Myös vedenjuonti pitää nälkää loitolla. Mie reissailen aika paljon viikonloppuisin ja viime lauantaina rallicross-kisojen yhteydessä ruokarytmi venähti liian pitkäksi. Kyllä sen sitten huomasi, kun ajelin yli 350 kilometrin "siirtymätaivalta" kotiin, että mielitekoja tuli välittömästi. Ostin matkan varrelta puolen litran Pepsi Max-pullon ja olin tyytyväinen siihen ;)

Tiistaina vuorossa oli polttava olkapäätreeni
ja puoli tuntia crossaririmpuilua :D


maanantai 11. elokuuta 2014

Saako olla tyytyväinen?

"Tyytyväisyys tappaa kehityksen", sanotaan. Mutta saako olla tyytyväinen jo saavutetuista tuloksista? Saa ja ei saa. Siivosin muutama päivä sitten vaatehuoneen ja törmäsin ihan uuteen ongelmaan: kaikki vaatteet mahtuvat päälle - valtaosa on auttamatta liian suuria.

Halusin päästä eroon vanhoista vaatteista, sillä en aio enää palata vanhaan. Samalla toiset tavoitefarkut mahtuvat jalkaan ja istuvat itseasiassa hyvin päälle. Eivät purista tai kiristä. Ekat tavoitefarkut jäivät nekin jo isoiksi...

Uusien vaatteiden sovittelu oli samalla katkeransuloinen sukellus menneeseen. Edellisen kerran oon ollut tämän kokoinen vuonna 2008, silloin tosin painoa oli 3-4 kiloa vähemmän, mutta niin oli vähemmän lihaksiakin. Mutta nyt miulle mahtuvat niiltä vuosilta säästetyt, pienimmätkin vaatteet päälle.

Voisin väittää, että oon paremmassa kunnossa kuin koskaan aikuisiälläni. Elämässä tapahtui parissa vuodessa niin paljon asioita, ettei kaikkea voi selittääkään. Huono fiilis ja murheet saivat syömään, juomaan ja lihomaan. Muutama vuosi sitten olin isoimmillani, painoa 14 kiloa enemmän kuin nyt.

Samalla kun oon ihan helvetin ylpeä siitä, että oon pystynyt muuttamaan elämäni ja elämäntapani, en todellakaan voi heittäytyä tyytyväisyyteen. Miulla on taipumuksia antaa itseni lipsua sovitusta, jos huomaan olevani tyytyväinen tilanteeseen. Sitä helposti antaa itselleen eri vapauksia syömisen tai treenaamisen suhteen. Niin ei ole onneksi nyt tapahtunut, mutta kiusaus on ollut järjettömän suuri.

Viime viikkoina oon käynyt väittelyä itseni kanssa siitä, miksi en voi ostaa karkkipussia, suklaapatukkaa tai jätskiä. Kroppa huutaa hiilareita, mutta ei niitä saa. PT-Villelle oon manannut pari viikkoa, että koko ajan on makeanhimo ja tekee mieli lipsua. Oon oikeesti käynyt henkien taistoa asian tiimoilta. En tiedä milloin nää mielihalut loppuvat, mutta helppoa tää ei ole. Tai periaatteessa pitäisi olla. Tää muutoshan tehdään käytännössä ruokakaupassa. Jos ei osta kotiin mitään ylimääräistä, ei mitään ylimääräistä tule syötyä...

Vaatekaupoissa meinaan vanhasta tottumuksesta napata sovituskoppiin liian suuria vaatteita. Ai sitä riemun määrää, kun päälle mahtuu entistä pienemmät vaatteet. Eikä pelkästään mahdu, vaan sopii. Koska oma pää ei aina meinaa pysyä muutoksessa mukana tai tajuta sitä, että onhan tässä pienennytty, otin parit peiliselfiet. Jos nää auttaisi pitämään näpit irti herkuista ja muistuttaisivat jo tehdystä työstä...

Niin ja Villelle kiitokset, tää muutos ei olisi toteutunut tähänkään tilanteeseen asti ilman siua. On mahtavaa, että tuki ja turva, ja samalla hullu rääkkääjä löytyy puhelinsoiton päästä.

Ja vastaus otsikon kysymykseen. Vaikka jotkut postaukset eivät ehkä siltä vaikutakaan, niin kyllä mie oon ihan oikeasti tyytyväinen :)

Välillä kuvia "siviilivaatetuksessa". Melkein jo ootan
viileitä syyspäiviä, jotta pääsen käyttämään uusia vaatteita ;)


torstai 31. heinäkuuta 2014

Mitä hittiä?!

Tässä on tullut otettua melko jäätävä lähtölaukaus uuteen saliohjelmaan. Siinä missä muut saattavat viettää viimeisiä lomapäiviään terassilla tuoppi kourassa tai biitsillä aurinkoa palvoen, oon mie käynyt Villen rääkkäämänä tekemässä kaikki uudet ohjelmat hittinä viikon sisään. Ja kyllä muuten tuntuu! 

Selkä-hauistreenissä löydettiin ihan uusia ulottuvuuksia leuanvetojen ja osamaastavetojen kautta, hauikset väsytettiin aivan loppuun. Jalkatreeni on muutenkin jotain niin hullua, ettei sanat enää riitä edes kuvaamaan. Ensimmäisten kuukausien aikana miulla ei ollut treeneissä ollenkaan rintatreeniä, mutta nyt on. Ja voi jessus, minkälaista rääkkiä se onkaan, ojentajista puhumattakaan. Siihen kun lisätään vielä tän aamun hullu olkapääjumppa, niin voin sanoa, että tietää tehneensä! Tänään alkoi kyllä jo naurattaa Villenkin kommentti. Kysyin että onko nyt kiva, kun oot tehnyt miulle ihan pimeen ohjelman. Ville vastasi: "Alkaa jo vähän säälittää" :D Se ehkä kertoo jotain treenien kovuudesta.

Aika monta kertaa on jo treenin alussa tuntunut, että voimathan loppuu ennen kuin ehtii koko jumpan aloittaa. Mutta kummasti niitä voimia löytyy kuitenkin. Helvetinmoisella sinnillä ja sisulla sitä on saatu kaikki treenit kunnialla läpi. Villeä nauratti miun eka rintatreeni, tai lähinnä sen tuottama kiroilu: "Nyt se kiroilee kesken sarjojen, mutta parin kuukauden kuluttua vasta viimeisissä toistoissa".

Rintatreeniä käsipainoilla, kuvaajana itse pt-perkele Ville ;)
HITissä tehdään sarjat niin, että ekat toistot ovat tooooooodeeeeelllaaaaaa hitaita. Jossei jo tuossa vaiheessa tunne poltetta, tekee todennäköisesti jotain väärin. Toisessa sarjassa negatiivinen vaihe on edelleen hidas, positiivinen tehdään nopeammin, muttei hosuen. Ja kolmannessa sarjassa otetaan viimeisetkin luulot pois - eli lihas pumpataan totaaliseen "failureen" niin kauan, ettei yksinkertaisesti enää pysty yhteenkään toistoon. Jokaisessa sarjassa pyritään 15 toistoon.

Kyllähän treenistä saa täysin erilaiset tehot irti, kun jumppaa jonkun ohjauksessa. Vähän jänskättääkin, miten saan treenit yksin tehtyä. Mutta sovittiin että saliohjauksia otan nyt noin kerran viikkoon, jotta saadaan ohjaukset säännöllisemmiksi. Pysyy hyvä meininki tekemisessä ja tahti yllä. Rasvanpolttoa tehostetaan salitreenin päälle tehtävällä puolen tunnin aerobisella. Eli jos ei jostain kumman syystä ole vielä ihan rikkipoikkikatki salitouhuilujen jälkeen, niin crossaririmpuilun jälkeen varmasti on :D

Neljä HIT-treeniä pt-ohjauksessa viikon sisää vetää
melko voimattomaksi... Mutta eihän tätä hikistä,
kaikkensa antanutta olotilaa voita mikään!

Melkein voisin tehdä osoitteenmuutoksen suoraan Huumaan. Viime päivinä treenit ovat oheistoimintoineen venyneet useampaan tuntiin. Keskiviikkona InBody-mittauksen, treenin, aerobisen ja suihkun jälkeen huomasin viettäneeni Huumassa yli neljä tuntia. Tulee ainakin salikortille vastinetta ;)

Ja vaikka tää kaikki on toisinaan tosi puuduttavaa, raskasta ja hullun rankkaa, niin tykkään tästä ihan perkeleen paljon! Onnistuneen salitreenin jälkeinen olotila on todella euforinen. Ja kun huomaa kehityksen, jaksaa pyyhältää 4-5 kertaa viikossa salille antamaan kaikkensa. Mie oon jäänyt koukkuun...

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Viisi kiloa LÄSKIÄ!!!

Otsikko tiivistää päivän InBody-mittauksen annin Hyvinvointikeskus Huumassa :)

Villen ohjeet ovat siis osuneet (ja uponneet) sinne minne pitikin, rasvaan. Reilun kolmen kuukauden treenaus ja ruokavalion noudattaminen ovat polttaneet 4,9 kg puhdasta läskiä ympäri kroppaa. Lihasmassa on kilomääräisesti pysynyt lähes samana, pieni heitto toki siinäkin.

Luonnollisesti rasvaprosentti on laskenut, kuten paino ja painoindeksikin. Myös viskeraalinen rasva, eli vatsaontelossa oleva sisäelinrasva, on mittauksen mukaan tullut kohisten alas. Ensimmäisestä mittauksesta viskeraalista rasvaa kuvaava luku on pudonnut 18 yksikköä ja on nyt mukavasti viitearvon alapuolella.


Seuraavan kerran InBody-mittaus tehdään kun puoli vuotta on kulunut. Eli joskus syssymmällä - loka-marraskuussa. Kummasti antaa lisämotivaatiota kaikkeen tekemiseen, kun näkee mitä kaikkea on jo saatu aikaan.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Lomaterkut

Morjensta pöytään! Blogi on ollut kesälomalla - kuten miekin. Koska teen töitä pääsääntöisesti tietokoneella, oon pitänyt lomaa myös oman läppärin käytöstä. Projekti ei suinkaan ole ollut lomalla, vaan nyt on ollut kivasti aikaa käydä tekemässä kunnon treenejä ja pitkiä aamulenkkejä.

Ruokavalio ja treeniohjelma päivitettiin totaalisesti. Treeniohjelma näyttää, ja ekan yhteistreenin jälkeen tuntuukin, ihan jäätävän kovalta! Ville kommentoikin treeniä näin: "On muuten suoraan sanottuna äärimmäisen kovaa settiä. Uskon että suoriudut tästä kunnialla ja tulokset tulevat olemaan sen mukaiset :) Nyt aletaan Mari vetää TÄYSII!!!"

Salitreenien lisäksi aerobisen liikunnan määrää on lisätty. Treenit tehdään HITtinä (High Intensity Training) ja ne on jaettu neljään eri osioon: selkä-hauis, rinta-ojentaja, jalat ja olkapäät. Treeni on oikein tehtynä todella rankka - ja eka ohjattu treeni jo osoitti sen. Jumppasin Villen avustuksella selän ja hauikset. Enkä muista, että hauikset olisivat koskaan olleet niin kipeät treenin jälkeen. Helteinen treenipäivä oli muutenkin aika hurja, kun salilla tuli treenin lisäksi alku- ja loppulämmittelyineen oltua reilut kolme tuntia. Olin kyllä aivan poikkikin sen jälkeen :D

Sain treenin jälkeen Villeltä palautetta. Muutostahan on tapahtunut aivan huikean paljon. Lihakset erottuvat entistä paremmin ja muoto on muuttunut paljon. Lisäksi salipuuhastelukin näyttää ajoittain oikealta treenaamiselta. "Vahva akka" oli Villen hienosti muotoiltu kommentti, kun ylätaljan kanssa puuhastelin ;)

Ensi viikolla meen InBody-mittaukseen. Se tehdään nyt ekaa kertaa aloituksen jälkeen, kun valmennusta on takana reilut 3,5 kuukautta. Hauska nähdä myös numeraalisesti (muutenkin kuin kiloissa tai senteissä) mitä on tapahtunut.
Nykykunto on jotakuinkin tällainen ;)
Oma pää ei aina meinaa pysyä oikein muutoksessa mukana, mutta juhannuksen jälkeiset alennusmyynnit herättivät kivasti. Eipä ole aikoihin tarvinnut ostaa S- ja M-kokojen paitoja tai housuja. Toki kootkin vaihtelevat vaatemerkeittäin, mutta yhtään largea ei tarttunut mukaan ;)