"This is only the beginning"

Uusi ruokavalio on ollut käytössä parin kuukauden ajan, enkä vaihtaisi tätä oloa mihinkään! Kärjistetysti sanottuna oon elänyt ilman vilja- ja maitotuotteita sekä sokeria. Tilalle on tullut hyviä rasvojia, puhtaita ruoka-aineita ja hitunen superfoodeja. Jatkuva salilla ramppaaminen on vaihtunut monipuolisiin, kehon omaa painoa hyödyntäviin treeneihin.

Kuten blogia lukevat tietävät, kärsin koko viime syksyn jatkuvista migreeneistä. Pahimmillaan niitä tuli 2-3 kertaa viikossa, kun aiemmin migreeni kiusasi 4-6 kuukauden välein. Lääkäri tyrkytti kolmea eri lääkettä, joista voisin "testata itselleni parhaimman". Ei kuulostanut hyvältä vaihtoehdolta. Rupesin miettimään, miten voisin ite vaikuttaa migreeneihin ja mystisiin vatsakipuihin, jotka myös piinasivat syksyn mittaan.

Luulin syöväni hyvin ja terveellisesti, olihan miulla personal trainerin laatima ruokavaliokin, jolla "pitäisi laihtua, vaikkei pääsisi treenaamaankaan". Vaan mitä tapahtui? Kun lääkäri määräsi treenikiellon, ei kyseinen ruokavalio toiminut alkuunkaan. Vatsa turposi ihan älyttömästi ja paino nousi. Silloin tajusin, että tässä on nimenomaan kyse siitä, mitä syön.

Turvotus on hävinnyt, eikä migreeneistä ole ollut tietoakaan. Lisäksi iho ja päänahka ovat paremmassa kunnossa kuin vuosiin. Varsinkin talvisin päänahka on kuivunut todella paljon. Kun on lisännyt rasvoja ruokavalioon, ei ole tarvinnut hölvätä kroppaa koko ajan ulkoisesti rasvoilla.

Postasin kyseisen kuvan muutoshehkutuksen kera Facebookiin. Tarkoitus oli herättää muitakin ajattelemaan mitä he suuhunsa tunkevat, ei vain postata maanantaimeitsietä ;) Yksi kuvan kommentoijista on "syypää" muutokseen. Tomin viesti päättyi lauseeseen: this is only the beginning. Ja samalla vasta itsekin tajusin, miten isosta jutusta on kyse. 

Kaksi kuukautta on pirun lyhyt aika. Mitä voikaan saada aikaiseksi pitemmällä ajanjaksolla? Nykyään ihmisillä tuntuu olevan kiire ja älyttömät suorituspaineet. Pitää suorittaa niin töissä kuin kotonakin tai painoa pitäisi pudottaa mahdollisimman nopeasti. Milloinhan ihmiset tajuavat, että muutos vie aikansa? Ei miunkaan kroppa tähän muutokseen sekunnissa tottunut, mutta annoin muutokselle mahdollisuuden. Eräät valopäät ovat jo ehtineet haukkumaan ruokavaliota, syön kuulemma liikaa rasvaa, enkä saa tarpeeksi kalsiumia tai kuituja. Voi kumpa tietäisitte...

Koko muutos sai alkunsa Tomi Kokon ja Fit-lehden Lean in Five Weeks -haasteesta. Viiden viikon alku loppuelämän matkalle ei montaa kymppiä maksanut. Uuden online-haasteen ilmoittautuminen on vielä käynnissä, joten jos haluat muuttaa omaa olotilaasi virkeämmäksi, parantaa fyysistä kuntoa ja saada mahtavan startin energisempään elämään, niin ei muuta kuin ilmoittautumaan.

Tää haaste ei todellakaan ole kuin monet muut nettihaasteet, joissa yhteydenpito jää vain kysymys-vastaus-palstaan. LIFW-porukka puhaltaa yhteen hiileen, jakaa kokemuksia, tsemppaa pahan päivän tullen ja koutsikin on hyvin tavoitettavissa. Onhan siinä tietysti omat riskinsä, että uusiin aamuihin herää huomattavasti energisempänä ja porukasta saa uusia kavereita ;) Mutta jos kaipaat muutosta, niin osallistumalla et menetä kuin muutaman euron. Se on tosin vähän verrattuna siihen, miten paljon voitkaan tällä haasteella saada.

Sähköttömiä ja sähköisiä lukuvinkkejä

Joskus on hyvä rauhoittua hektisestä arjesta ja viettää hetki vaikkapa lukemalla. Perinteiset kirjat pitävät edelleen pintansa, vaikka lähes kaikki materiaali sähköisenä nykyään löytyykin. Suositpa sitten sähköistä tai paperista lukemista, tässä muutamat vinkit tekemisenpuutteen varalle ;)

Itse olen viime aikoina lukenut paljon ravintoasiaa. Näistä kirjoista löytyy paljon sellaisia perusasioita, joihin on hyvä palata toisinaan. Saanen esitellä herrat Heikkilä & Asprey.

Lääkäri Antti Heikkilä on kipujen hoitoon erikoistunut kirurgi, ortopedi ja traumatologi. Heikkilä on hoitanut ruokavalion avulla esim. kakkostyypin diabetesta niin, että potilaat ovat päässeet kaikista lääkkeistä vaikka olisivat käyttäneet insuliinia. Heikkilän opus on kirjoitettu hyvin selkeästi ja kansantajuisesti. Vaikkei olisi perehtynyt ravintoasioihin yhtään, pääsee kyllä hajulle siitä, mitä Heikkilä tekstillään hakee.

Kirjojen lisäksi Heikkilä päivittää blogiaan. Mielenkiintoista luettavaa on esimerkiksi Heikkilän kirjoitus. Hän on koonnut vuoden 2014 ajalta tutkimuksia, jotka osoittavat Suomen terveydenhoidon pudonneen pahasti kelkasta ravitsemuksen suhteen.

Jenkkiläisen biohakkerin Dave Aspreyn Bulletproof Diet ilmestyi aivan vuoden 2014 lopulla, mutta löytyy kyllä monista kirjakaupoista. Omani tilasin Adlibriksesta ja sain opuksen itselleni jouluksi kotiin. Aspreyn kirja on englanniksi, joten jossei lontoon murre ole hallussa, saattaa lukeminen hidastua sanakirjaa samalla selatessa. Toisaalta teksti on hyvin selkeää ja joitakin sanoja lukuunottamatta Suomen koululaitoksen opeilla pärjää suht pitkälle ;)

Oon kirjoitellut nykyisestä ruokavaliosta. Ja siinä missä aiemmin tuli vedettyä maitorahkaa ja raejuustoa, niin nyt en edes muista milloin olisin edellisen kerran syönyt rahkaa. Eipäs kun muistankin. Edellisenä iltana ennen kuin LIFW-haaste alkoi. Sittemmin olen perehtynyt ravintoasioihin aikalailla. Olli Sovijärvi on kirjoitellut paljon maitotuotteista, niiden laatueroista ja terveydellisistä ongelmista, tässä hyvä artikkeli luettavaksi kenelle vaan.

Tässä vielä linkkivinkit muutamiin blogeihin, joita kannattaa seurata. Sami Sundvik, Kaisa Jaakkola ja Kukka Laakso, sekä ruoka- ja reseptipainotteiset Paleokeittiö ja jookostakookosta.

"Ole se muutos, jonka haluat itsessäsi nähdä!"

Niin se aika rientää. Tässä menee varmaan pari kuukautta, että muistaa kirjoittaa vuosiluvun oikein :D Miulle 2014 oli melkoista vuoristorataa. Vaikka moni asia säilyi ennallaan, jäi 2014 mieleen muutoksen vuotena. Tai muutoksen aloituksen vuotena. Nyt se muutos nimittäin jatkuu entistä kiivaammin.

Kirjoitin vuoden vaihtuessa itselleni kirjeen. Yllättävän puhdistava, syvällinen ja pohdiskeleva hetki itseni kanssa... Kirjoitin ylös minkälaisia ajatuksia ja tavoitteita miulla on tulevasta vuodesta.  Mutta paljon muutakin. Annoin kynän koukerrella paperilla sen enempää ajatuksia sensuroimatta.

Kirje päättyy Mahatma Gandhin lausahdusta versioiden. Muu sisältö pysyy visusti salassa, mutta halusin jakaa tän, jos se inspiroisi muitakin käymään uuden vuoden kimppuun rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Kirjeen luen 31.12.2015.

Uuteen vuoteen liittyi olennaisena osana myös Tomi Kokon ja Tikiksen haaste. Burner400 on ihan itsessäänkin tarpeeksi hiostava ja sykkeitä nostava treeni. Viisinkertainen burner se vasta hien pintaan nostikin.

Oletin, että miulla menisi kyseiseen treeniin joku puolitoista tuntia. Kaikki alle sen olisi plussaa. Vielä mitä! Pysäytin kellon aikaan 1:02;49! Aloin jo epäillä teinkö kaikki toistotkaan, mutta kyllä ne kirjanpidon mukaan tuli tehtyä. Aika voittajafiilis! Ja tuon setin jälkeen tuntuu siltä, että mikä vaan on mahdollista!

Haaste oli hyvä muistutus siitä, että mukavuusalueen ulkopuolelle todellakin kannattaa mennä. Ensimmäisten toistojen aikana koko homma tuntui puuduttavalta. Pitihän se sisällään 500 etukyykkyä, 500 etunojapunnerrusta, 500 mountain climbersia ja 500 yleisliikettä (burpees). Mutta kun taustalla soi tarpeeksi aggressiivista rockia / metallia, niin sain haasteen läpi sopivalla "kiukulla"!
 
Kuten Facebook-päivitykseenkin kirjoitin, kiitos kaikille teille, jotka ootte saaneet miut hymyilemään ;) Hyvää uutta vuotta toverit ja kylänmiehet!