Jaa mikä on pitänyt kiireisenä? Työt, harrastukset, ympäri Suomea suhailu. Siinäpä ne tärkeimmät. Lepo on tärkeää, nyt sen on huomannut oikein kunnolla. Vaan aina ei ole mahdollista levätä. No joo, varmasti nää on omia valintoja ja aikaa on just siihen, mille sitä suo. Mutta on ollut kiva huomata, että opitut elintavat pitävät...
Miulla ei oo tarvetta syödä ruokavalion ulkopuolisia juttuja. Tai no, joskus tekee mieli protskupatukkaa (kuinka säälittävää, etten kaipaa mitään karkkia tms. herkkuja, mutta PROTSKUPATUKKAA) - aivopesu on onnistunut :D Mikä tärkeämpää, yksi tavoite on saavutettu, eli mie oon iskostanut nää elämäntavat! Ja se on yksi tärkeimmistä asioista, minkä tän valmennuksen myötä halusin saavuttaa. Tästä on hyvä jatkaa.
Joskus sitä tulee mietittyä muutoksen tahtia. Oon onneksi oppinut olemaan stressaamatta siitä. Ei miun tarvitse jouluun mennessä nostaa penkistä jotain kilomäärää (paitsi itseni - ehhehe), juosta maratonia tai olla 10 kiloa kevyempi. Muutosta tapahtuu koko ajan, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mikään tie ei ole helppo taivaltaa, mutta ei matka voi alkaa, jossei ota ensimmäistä askelta.
Rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, malttia, päättäväisyyttä ja positiivisia ajatuksia teille arvoisat blogin lukijat - teitte mitä tahansa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti