Oon tässä projektin aikana tottunut kaikenlaisiin kommentteihin. Valtaosa tuttavista ja kavereista seurailee hissukseen vierestä. Jotkut ovat todella innoissaan, kannustavat ja tsemppaavat. Ja sitten ovat ne, jotka toivovat että epäonnistun. Eli ne, joiden mielestä tämä on vain hömpötystä, eihän tästä mitään voi tulla. Miulle on aivan sama mitä mieltä kukakin tästä on. Mutta ei nyt ihan kaikkea kannata tulla sanomaan päin naamaa.
Edellä mainittujen ihmisten takia en yhtään ihmettele, miksi monen projekti kariutuu. Sosiaalinen paine voi joskus muodostua ylitsepääsemättömäksi. On helpompi lähteä baariin parille tai ottaa juhlapöydässä kakkua kuin pitää päänsä, kaivaa eväsrasia esille ja syödä kanaa ja parsakaalia...
Oon kertonut tästä kaikille avoimesti, jotta ihmiset tietävät miksi miulla on eväät mukana ja miksi kieltäydyn herkuista ja alkoholista. Mutta silti niitä miulle tuputetaan. "Ota nyt, kyllähän sie voit yhen kaljan juoda" tai "ei tuo siun projekti yhteen kakkupalaan kaadu" - parhaita ovat ne taivuttelut, kun joku sanoo, että "ota ota, en mie kerro kellekään".
Miksi miun terveelliset elämäntavat ovat uhka? En todellakaan tiedä. Kai se sitten on joltain pois, että mie en ryyppää tai mussuta pullaa. Tai sitten mie oon ihan pirun tylsää seuraa selvänä - tiedä häntä? Sen sijaan, että ottaisin ylimääräisiä kierroksia muiden mielipiteistä, mie saan vaan lisää virtaa niiltä, jotka toivovat epäonnistumista. Heidän "ansiostaan" mie teen ne ylimääräiset toistot, kunnes voimat ehtyvät ja kaikki mehut on puristettu ulos. Eteenpäin sanoi se kuuluisa mummokin lumihangessa! ;)
Se taitaa olla se kuuluisa perisuomalaisten kateellisuus, valitettavasti :( Kun joku saa aikaiseksi sellaista, mitä itsekin toivoisi saavansa niin ei pysty olemaan onnellinen ja iloinen toisen puolesta. Itsekin projektini aikana olen kuullu vaikka ja mitä. Paras oli mun mielestä se kun sanottiin, että eikö se ruoka maistuisi paremmalta lautaselta kuin eväsrasiasta? Voi olla, mutta kun se ei vaan aina ole mahdollista. Tsemppiä kovasti jatkoon! :)
VastaaPoistaKuulostaa kyllä niiin tutulta et omien elämäntapojen muutos on uhka muille. Ethän sie vissiin kritisoi muiden päätöstä vetää viinaa ja syödä epäterveellisesti? Pienistä puroista tulee ne isot virrat ja jos ottaa "vaan yhen" niin se voi johtaa "vaan jokapäiväiseen".Tsemppiä ja pidä mieli positiivisena. Muut höpisköön mitä höpisköön.
VastaaPoistaKiva, että täällä oli kaksi uutta postausta. On pitänyt kysellä sun kuulumisia monta kertaa. Tuo on jännä ilmiö, että terveellinen ruokavalio ja alkomahoolista kieltäytyminen on joillekin uhka. Sitä ihmettelyä nimittäin näkee ja kuulee paljon! Kolmas kummastelun aihe on aikaiset nukkumaanmenot. Kuulen jatkuvasti jotain "Ai niin, Piksulle ei voi soittaa pikkukakkosen jälkeen" -vittuilua. Tyhmimmätkin tietää, miten hyvää kunnon unet, hyvä ruoka, liikunta ja selvät viikonloput tekee, mutta silti pitää nousta näin toimivien "yläpuolelle". Mut Mari, sehän tarkoittaa vaan sitä, että oot oikealla tiellä! Keep going!
VastaaPoista-Piia
Milloin oli ennen? Kaikki vaatii aikansa, mutta aikanaan tämä päivä muuttuu ajaksi paljon ennen eilistä. Se vaatii monesti paljon taitoa unohtaa ja luopua, unohtamatta tärkeintä - kiireestä luopumista! Tulee aika kun et enää muista muuta aikaa kuin ikuisesti kestävän projektisi. Joo joo, ihan törkeesti liioiteltu, mutta periaatteessa näin.
VastaaPoistaMari, Sinun projektisi on kuluneista päivistä ja kuukausista huolimatta vielä niin alussa, että maltti on nyt tärkeässä roolissa. Sinä olet selvästi rankan päättäväinen ja määrätietoinen ihminen - vahva luonne. Erittäin hyvä lähtökohta, mutta yksi heikkous vahvoissa on se, että uskaltavat tehdä myös vastoin omia päätöksiään. Onneksi Sinussa on myös tuhti annos lempeyttä, tuskin hennot pettää itseäsi! Kyllä sie pärjäät!
Tuloksesi on numeroina huikeaa luettavaa, ja se on varmasti antanut hurjasti voimaa treenaamiseesi. Jossain vaiheessa pitää katseen pääpaino suunnata pois numeroista, siirtyä seuraamaan projektin antamaa voimaa ja henkistä hyvinvointia. Entistä nopeampi palautuminen rankasta treenistä, kyky vetää treeni entistä tiukemmin, niistä alkaa syntyä numeroita merkittävämpi kannustin. Ja hymy levenee - entisestään!
t: vertaistukea ...
Tuo on niin ärsyttävää!!! Olen kokenut ihan samoja, joten ymmärrän tilanteesi.
VastaaPoistaMun on kuitenkin pakko myöntää itsekin, että olen vesilinjalla tylsää baariseuraa. Alkaa meinaan väsyttämään aivan liian aikaisin ;). Ja selvinpäin ajattelen myös sitä seuraavaa päivää, jonka en halua menevän hukkaan väsymyksen vuoksi.
Näytät nyt sporttiselta ja terveeltä, joten pidä pääsi jatkossakin. Tsemppiä!