Kroppa on tainnut saada vähän liikaa kaikenlaista vaihtelua, eikä tiedä mitkä ne rutiinit on. Viime aikoina oon syönyt vaan kaksi kolme kertaa päivässä. Se taitaa olla miulle sittenkin liian vähän. Kroppa on muutenkin ihan sekaisin ja paisuu kuin pullataikina.
Oon miettinyt, että syönkö liikaa vai liian vähän. Veikkaan jälkimmäistä, sillä miulla tuppaa olemaan siihen taipumusta (vaikken ulkoisesti siltä näytäkään). Ja koko ajan paleltaa, eikös se oo yksi merkki siitä, ettei kitusiin laiteta tarpeeksi ravintoa? Mietin myös että syönkö liikaa vai liian vähän protskuja, hiilareita ja rasvoja. Oon jotenkin ihan hukassa tän tilanteen kanssa.
Eikä tässä vielä kaikki, kuten vannoutuneet torimyyjät huutelevat. Liukastuin peilijäisellä tiellä, vaikka jaloissa olikin kunnon nastakengät. Noh, pysyin pystyssä, mutta alaselkä nitkahti niin iloisesti, että oikein kiljahdin. Tänään käppäilin samoilla nastakengillä, mutta nyt nastat tökkäsivät johonkin ja polvi taipui. Liikuntapuoli on siis toistaiseksi jäissä (kuinka osuvaa), koiran kanssa köpöttelyjä lukuunottamatta. Meinaa kiristää pipoa :(
Mutta koska en suostu vaipumaan synkkyyteen suosittelen itselleni seuraavaa: Ruokarytmi säännölliseksi ja kaikki safkat vaa'an kautta lautaselle. Ruokailuja neljä kertaa päivässä 3-4 tunnin välein. Säännöllisyys on nimittäin se, joka nyt on jäänyt. Lisäksi jätän paastoilut hetkeksi. Oon tässä viimeisten kuukausien ajan kokeillut sekä 24h että 16h paastoja. Luulen, että ne ovat sotkeneet tilannetta entisestään. Vedenjuontia kyttään entistä tarkemmin - juotava on vähintään kolme litraa päivässä. Maito- tai viljatuotteisiin tai sokeriin en aio edelleenkään puuttua. Eli back to basics. Safkaa koneeseen säännöllisesti ja tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti