"Ja kaikki on taas kuin ennen..."

Otsikon mukaisen lausahduksen kuulin kesällä kaverini suusta. Hän pyysi mukaansa "yhdelle", sanoin lähteväni, mutta juovani kahvia tai vissyä. Vastaus ei selvästikään miellyttänyt ja kaveri turhautui. Baariin ei kuulemma lähdetä juomaan vissyä. Totesin, että ei sitten, ei miulla ole mitään tarvetta päästä baariin. Kiukuspäissään hän sanoi, että: "toivottavasti toi siun hömpötysprojekti loppuu pian ja kaikki on taas kuin ennen..."

Oon tässä projektin aikana tottunut kaikenlaisiin kommentteihin. Valtaosa tuttavista ja kavereista seurailee hissukseen vierestä. Jotkut ovat todella innoissaan, kannustavat ja tsemppaavat. Ja sitten ovat ne, jotka toivovat että epäonnistun. Eli ne, joiden mielestä tämä on vain hömpötystä, eihän tästä mitään voi tulla. Miulle on aivan sama mitä mieltä kukakin tästä on. Mutta ei nyt ihan kaikkea kannata tulla sanomaan päin naamaa.

Edellä mainittujen ihmisten takia en yhtään ihmettele, miksi monen projekti kariutuu. Sosiaalinen paine voi joskus muodostua ylitsepääsemättömäksi. On helpompi lähteä baariin parille tai ottaa juhlapöydässä kakkua kuin pitää päänsä, kaivaa eväsrasia esille ja syödä kanaa ja parsakaalia...

Oon kertonut tästä kaikille avoimesti, jotta ihmiset tietävät miksi miulla on eväät mukana ja miksi kieltäydyn herkuista ja alkoholista. Mutta silti niitä miulle tuputetaan. "Ota nyt, kyllähän sie voit yhen kaljan juoda" tai "ei tuo siun projekti yhteen kakkupalaan kaadu" - parhaita ovat ne taivuttelut, kun joku sanoo, että "ota ota, en mie kerro kellekään".

Miksi miun terveelliset elämäntavat ovat uhka? En todellakaan tiedä. Kai se sitten on joltain pois, että mie en ryyppää tai mussuta pullaa. Tai sitten mie oon ihan pirun tylsää seuraa selvänä - tiedä häntä? Sen sijaan, että ottaisin ylimääräisiä kierroksia muiden mielipiteistä, mie saan vaan lisää virtaa niiltä, jotka toivovat epäonnistumista. Heidän "ansiostaan" mie teen ne ylimääräiset toistot, kunnes voimat ehtyvät ja kaikki mehut on puristettu ulos. Eteenpäin sanoi se kuuluisa mummokin lumihangessa! ;)

Arjen pyöritystä

Hellurei ja hellät tunteet! Viime aikoina on tohinaa riittänyt ja kun vuorokaudessa on vain tietty määrä tunteja, ei blogin päivittämiseen ole ollut oikein aikaa. Pahoittelut siitä. Kyllä näitä tekstejä tulee, kunhan vain pääsen kirjoittelemaan. Kotonani en ole avannut edes tietokonetta miltei kahteen viikkoon, paitsi nyt.

Jaa mikä on pitänyt kiireisenä? Työt, harrastukset, ympäri Suomea suhailu. Siinäpä ne tärkeimmät. Lepo on tärkeää, nyt sen on huomannut oikein kunnolla. Vaan aina ei ole mahdollista levätä. No joo, varmasti nää on omia valintoja ja aikaa on just siihen, mille sitä suo. Mutta on ollut kiva huomata, että opitut elintavat pitävät...

Miulla ei oo tarvetta syödä ruokavalion ulkopuolisia juttuja. Tai no, joskus tekee mieli protskupatukkaa (kuinka säälittävää, etten kaipaa mitään karkkia tms. herkkuja, mutta PROTSKUPATUKKAA) - aivopesu on onnistunut :D Mikä tärkeämpää, yksi tavoite on saavutettu, eli mie oon iskostanut nää elämäntavat! Ja se on yksi tärkeimmistä asioista, minkä tän valmennuksen myötä halusin saavuttaa. Tästä on hyvä jatkaa.

Joskus sitä tulee mietittyä muutoksen tahtia. Oon onneksi oppinut olemaan stressaamatta siitä. Ei miun tarvitse jouluun mennessä nostaa penkistä jotain kilomäärää (paitsi itseni - ehhehe), juosta maratonia tai olla 10 kiloa kevyempi. Muutosta tapahtuu koko ajan, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mikään tie ei ole helppo taivaltaa, mutta ei matka voi alkaa, jossei ota ensimmäistä askelta.

Rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, malttia, päättäväisyyttä ja positiivisia ajatuksia teille arvoisat blogin lukijat - teitte mitä tahansa :)

Dieselin hehkutusta(ko?)

Kesäloman jälkeinen elämä on ollut projektin suhteen pienoista tyhjäkäyntiä. Pakko myöntää, että klo 5 alkavat työvuorot ja lyhyiksi jäävät yöunet eivät sovi miun kropalle. Levon puute ja jatkuva väsymys vaikuttaa omaan oloon, jaksamiseen, treeneihin ja aineenvaihduntaan.

En mie varsinaisesti ole mistään motivaation puutteesta kärsinyt, mutta jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia on kuitenkin ollut. Kaipaahan se diesel-konekin hehkutusta, jotta starttaa. Niin kai sitä sit vaan joskus tarvitsee itse kukin uuden sysäyksen.

Viikonloppuna sain jonkinlaisen sysäyksen. Viikonlopun treenit sujui tosi hyvin ja sain tehtyä ohjelmat loppuun asti. Aerobisetkin rullasi hyvin. Sunnuntaina päätin lähteä piiiiiiitkästä aikaa hölkkäämään. Menin Mussalon aurinkoiselle kuntoradalle tekemään intervallitreeniä. Voi pojat, että tekikin hyvää nollata päätä kirmailemalla pitkin pururataa!

Puolen tunnin intervallitreeni oli lyhyt (normaalisti teen tunnin), mutta sitäkin tehokkaampi. Syke vaihteli pääsääntöisesti 130 ja 170 välillä, huiput oli 181! Kilokaloreita kului Polarin mukaan 318. En ainakaan päästänyt itseäni liian helpolla (kuten joskus aiemmassa elämässä on ehkä saattanut olla pahana tapana) :)

Kävin ostamassa BodyStockilta uudet salihousut, mutta halusin testata niiden soveltuvuutta myös ulkoliikuntaan. Eli uudet pöksyt jalassa sujui purkkarilla kimpoilukin mallikkaasti. Edelliset suosikkihousut salilla ovat olleet Bia Brazilin caprit. Toki ne ovat käytössä jatkossakin, mutta kummasti uudet housutkin innostavat eri tavalla liikkumaan :D

Lenkkeilyhousujen kanssa on ollut vähän sitä vikaa, että ne valahtavat jossain vaiheessa lenkkiä. Mutta nää Better Bodiesin housut on ihan toista luokkaa. Eivät kiristä tai purista, eikä niitä tarvitse olla nostelemassa jatkuvasti ylös.

Tankkauksen jälkeen tuli ensin nälkä ja sitten tuntui, että kroppa on jossain omassa "käymistilassa". Nyt nuo tuntemukset on ohi ja muutaman viikon tauon jälkeen tuntuu, että elimistö toimii taas niin kuin pitääkin. Tietysti myös vasta kello 7 alkavat työvuorot vaikuttavat asiaan ;) Aamuöisin en ole lenkkejä lähtenyt tekemään, mutta pari tuntia myöhemmin alkavat työt mahdollistavat myös aamulenkkien kirmailun. Hämmentävää muuten miten hämärää nykyään on viideltäkin... Tai sit sitä on taas aamuyökukkujana tottunut valoisiin öihin vähän liiankin hyvin.

Aamulenkillä klo 5.35. Rockrock \o/

Tulipas tästä pitkä postaus. Noh, hirmuisesti on kaikkea hässäkkää nyt normiarjen ympärillä. Esimerkiksi jokkiksen liigakilpailu aiheuttaa uudenlaista päänvaivaa, kun olen ekaa kertaa mukana joukkueenjohtajana. Eli evässirkus käynnistyy torstaina, kylmälaukku valmiiksi, sillä ruokavaliostahan ei lipsuta edes jokkiskisoissa ;) Salitreeneistä joutuu pariksi päiväksi luopumaan, mutta treenataan sit ens viikolla entistä kovempaa.

Nälkä, NÄLKÄ, N-Ä-L-K-Ä-!

Kuulitteko? Miulla on aivan jäääääätävä N-Ä-L-K-Ä-!-!-! Ennen tankkausta varoitettiin, että varo vaan, seuraavana päivänä on nälkä ja tekee mieli syödä vaikka mitä. No eipä ollut. Eikä tehnyt mitään mielikään. Kai se hiilarimättö oli sen verran tuhti, etteivät nälkä ja mieliteot päässeet kiusaamaan.

Näköjään tankkauksissa on sama kuin treenin jälkeisessä lihaskivussakin - pahin ei suinkaan ole se seuraava, vaan sitä seuraava päivä. Jos joltakin on vielä jäänyt väliin, ni miulla on nälkä. Nyt just. Nälkä. Ja edellisestä ruokailusta on vasta reilu tunti. Joku varmaan sanoisi, että "SYÖ!" No en voi, koska seuraava ruokailu on vasta parin tunnin päästä :P

Oon yrittänyt huijata elimistöä juomalla vettä. Vielä mitä. Kiduksiin on kaadettu puoleen päivään mennessä jo kolme litraa vettä (oon tosin herännyt aamuneljältä, että oisihan vettä kulunut muutenkin). Eikä tilanne muutu miksikään. Jestas. Ainii, miul on nälkä :D Yritän ajatella kaikkea muuta, mut hitto ku tuo vatsa huutaa koko ajan. Taian lähteä salille. Unohtuu se nälkä.

Jokojokojokojoko saa syödä?
Maitorahka iskältä pihistettyine
mustaherukoineen upposi hetkessä
maanantai-iltana. Puskamarjat on
muuten nyt parhaimmillaan -
Suosittelen!

Kun syöminen käy työstä... Eli tankkauspäivä!

Neljän kuukauden jälkeen oli aika tehdä ensimmäinen tankkaus. Siinä missä kroppa on laitettu entistä tiukemmalle kovalla treenillä ja niukemmalla ruokavaliolla, on entistä tärkeämpää antaa elimistölle lepoa ja hiilareita.

Kun Ville lähetti päivän ruokavalion, niin menin jopa miekii sanattomaksi (ei tapahdu kovin usein). Hiilareita tosiaan sai syödä melkoisen määrän. Lisäksi päivän mittaan oli kuusi eri ateriaa, joten ateriarytmi oli 2-3 tunnin luokkaa. Tuntui, että koko ajan sai olla syömässä. Hiilaritankkauksessa söin muun muassa puuroa, patonkia, pastaa ja vihanneksia. Rasvaa ei lisätty ja proteiinin määräkin oli todella hillitty verrattuna "normaaliin" ruokavalioon.

Tankkauspäivänä sai pitää huolen siitä, että joi riittävästi. Kun koko ajan tunkee kiduksiinsa hiilareita ja muuta murkinaa enemmän kuin omiksi tarpeiksi, saattaa veden juominen unohtua helposti. Miulla on 1,5 litran juomakannu, jota päivän mittaan täyttelin (ja tyhjensin). Ja pidin huolen siitä, että vettä tuli juotua vähintään neljä litraa. On kuulemma ihan normaalia, jos tankkauspäivän yhteydessä tulee lämpöaaltoja. Ne johtuvat glykogeenivarastojen täyttymisestä. Miulle ei tosin näitä "kuumia aaltoja" tullut...

Miua varoiteltiin etukäteen paljon, että tankkausta seuraavana päivänä on koko ajan nälkä. Mutta toistaiseksi nälkä on ollut varsin maltillinen. Vettä kun muistaa juoda riittävän tiiviillä tahdilla, niin sillä saa "huijattua nälkää pois" :) Aamupaino oli tankkauksen jälkeisenä aamuna +2,1 kg. Melko maltillista, kun tuolla toisella sukupuolella on kuulemma paino noussut jopa reilua neljää kiloa tankkauksen seurauksena. Tsiigaillaan sitten loppuviikosta missä paino huitelee ja minkälaisia vaikutuksia tankkauksella miun ruholle on oikeasti ollut.

Osa tankkauspäivän ruoista...

Ja sitten sitä faktaa...

Jottei nää miun postaukset olis ihan pelkkää fiilistelyä, niin tässä myös faktapuolta. Tietopuolesta vastaavat PT-perkeleeni Ville ja edu.fi ;) Hiilaritankkauksilla annetaan siis virtaa treeneihin ja oikein ajoitettuna sillä saadaan tehostettua rasvanpolttoa ja aineenvaihduntaa, lisättyä voimatasoja ja annettua hetkellisesti energiaa treeneihin. Tankkauksella myös täytetään elimistön glykogeenivarastot maksassa ja lihaksissa. 

Tankkauksen tarkoituksena on saada aikaan superkompensaatio eli ylikorjautuminen. Ja tässä selitys superkompensaatiolle, lähteenä toimii Edu.fi Riittävän tehokas kuormitus alentaa elimistön valmiustilaa lähtötasolta. Elimistö pyrkii sopeutumaan tasapainotilan järkyttämiseen palauttamalla tilanteen ennalleen rasitusta seuraavan lepovaiheen aikana. Sopeutumismekanismien tehostunut toiminta saa elimistön palautumaan yli harjoitusta edeltävän tason, mikäli palautumisaikaa on riittävästi. Superkompensaation seurauksena elimistön suorituskyky on siis lähtötilannetta korkeammalla tasolla. Mikäli uutta harjoitusärsykettä ei tule, elimistö palautuu vähitellen harjoituskuormitusta edeltävälle tasolleen, ja varsinaista pidempiaikaista kehitystä harjoittelun vaikutuksesta ei pääse syntymään.

Tankkauspäivä on aina myös lepopäivä. Samalla kun glykogeenivarastot täytetään hiilareilla, pitäisi itse pysyä mahdollisimman levossa, jotteivät kyseiset varastot tyhjene liikunnan myötä. Tämän takia esimerkiksi ennen treeniä ei ole hyvä lämmitellä aerobisella liikunnalla, koska lihasten glykogeenivarastot tyhjenevät ja tämä ei ole hyvä treenin kannalta. Treenijuomassa käytetään nopeita hiilihydraatteja, jotta glykogeenivarastot saadaan pidettyä mahdollisimman täynnä treenin aikana ja harjoittelusta saadaan kaikki irti.

Nopeat hiilarithan nostavat verensokerin korkealle ja elimistö alkaa erittää insuliinia. Kun elimistössä on insuliinia, ottaa kroppa ravinnon parhaiten vastaan. Treenijuomaan lisätään aminohappoja estämään harjoituksen aikaista kataboliaa. Treenin aikainen, verensokerin korkea nousu ja nopea lasku saadaan rajoitettua palautusjuomalla, joka puolestaan sisältää pitkäketjuisia tai hitaita hiilihydraatteja. Hyvä palautusjuoma sisältää myös nopeita hiilareita, jotta proteiinin ja aminohappojen imeytyminen helpottuu.

What I’ve been up to

This is for all of my English speaking friends over there somewhere :) You all know I’ve been having this kind of life changing project. I’ve been thinking of hiring a personal trainer for a long time and last spring I finally did it – started a new life with a personal trainer called Ville.

Ville made me a diet and an exercise program. It has been four months now, and boy have I learned a lot! A lot of eating, resting and working out! One of my goals is that I really learn to workout properly. And now I’m sooooo excited of training!

Ville and me at the start of this project :)

Training is really hard! I’m working out with HIT program. HIT comes from High Intensity Training. I do 3 sets and goal is to do 15 reps at each set. There are four different exercises I do: 

• back & biceps
• breast & triceps
• legs
• shoulders

I do some cardio right after gym for 30 minutes and for 45-60 minutes in five mornings a week.  PLUS there’s an interval workout for an hour once a week.

After exhausting workout... Sweat is fat crying ;)

And what comes to a diet: I eat five times a day. Clean food, a lot of veggies, protein, some fat and carbs especially after workout. And I’ve managed to make some results too. After four months I’ve lost 7,8 kilograms (17,2 lb’s).

We’ve made a deal for seven months with Ville. Let’s see what kind of results there will be after this contract. But right now I’m enjoying my life a lot! 

Some cooking...

After shoulder workout and 30 mins cardio

This tells you about weight loss:
18 weeks, 7,8kgs

Some bench press :)

Few weeks ago trying some new clothes ;)

Kolmannesvuosi takana

Niin se on tullut jo neljä kuukautta täyteen tätä pt-valmennusta, on siis aika tehdä pientä yhteenvetoa mitä on tapahtunut mittojen suhteen. Tämän aamun paino näytti -7,8kg huhtikuun aloituksesta. Oon siihen tosi tyytyväinen. Mitatkin ovat muuttuneet huimasti huhtikuun aloitusmitoista.

Muutos kuukausittain:
1kk paino -3,7 kg, vyötärö -11 cm, lantio -6 cm
2kk paino -5,3 kg, vyötärö -14 cm, lantio -9 cm
3kk paino -5,2 kg, vyötärö -14 cm, lantio -9 cm
4kk paino -7,8 kg, vyörätö -15 cm, lantio -10 cm

Kuten mitat kertovat, muutos ei tapahdu tasaiseen tahtiin. Toisinaan paino on jumittanut toista kuukautta. Ja sitten yhtäkkiä putoaa hujauksessa. Aattelin ajankulukseni piirrellä tällaisen painokäyrän neljän kuukauden ajalta. Välillä on jumiteltu, välillä on tehty isoja muutoksia ruokavalioon ja treeniin - kaikki ne näkyvät omalla tavallaan käyrässä. Mutta mikä tärkeintä - suunta on alaspäin.

Projektia takana 18 viikkoa, paino pudonnut 7,8 kg.

Pitää muistaa, että tää ei ole pelkästään mikään painonpudotusprojekti, vaan Mari kuntoon -projekti. Painoa voi pudottaa monin eri tavoin, mutta mie haluan olla fyysisesti hyvässä kunnossa. Ja InBody-mittauskin vajaa kuukausi sitten kertoi, että pelkkää läskiä on saatu poltettua 5 kiloa. Se tässä on tarkoituskin - polttaa rasvaa lihasmassan siitä suuresti kärsimättä.

Tänään miulla on ensimmäinen tankkauspäivä. Syömässä saa olla ihan jatkuvasti. Mielenkiinnolla seuraan, minkälainen vaikutus tällä on. Mutta kuten tuloksista näkyy, uusi treeniohjelma ja uusi ruokavalio ovat saaneet muutosta aikaan. 

Tehokasta peliaikaa on vielä kolme kuukautta. Alun sairasteluissa meni lähes kuukausi "hukkaan", joten tehtiin Villen kanssa diili, että jatketaan yhteistyötä ainakin kuukausi lisää - marraskuulle. Nyt tosin tuntuu siltä, että voisin alkaa haalia itselleni sponsoreita, jotta voitaisiin tehdä ainakin uusi puolen vuoden sopimus ;)