Alakuloisen syksyn, migreenien ja hämmentävien vatsavaivojen jälkeen on tuuletusten aika. Miulla ei ole ollut KUUKAUTEEN migreeniä! \o/ Aiempaan elämään peilaten kuukausi on lyhyt aika, mutta tähän syksyyn verrattuna se on to-del-la pit-kä ajanjakso.
Eka diagnoosi migreenistä tehtiin 2002. Sen jälkeen varsin veemäinen migreeni on kiusannut 4-6 kuukauden välein - kunnes tänä syksynä se aktivoitui ja pahimpina viikkoina miulla oli jopa 3 kertaa viikossa migreeni. Syksyllä treenasin 4-5 kertaa viikossa ja toki migreenillä oli hyvä sauma osua juuri salipäiville. Joten lääkäriltä tuli vahva suositus olla treenaamatta. Oisinpa tiennyt paremmin...
No ei auttanut treenaamattomuus, ei unimäärän lisääminen, eikä mikään muukaan. Söin edelleen "fitness-oppien" mukaan. Ruokavalion toimimattomuuttahan on aiemminkin pohdittu blogissa, kun vatsassa oli outoa turvotusta, toisinaan kipujakin, eikä kroppa pelannut kuin olisi pitänyt. Vaan siinäpä taisi piillä muutoksen avain. Oonhan mie syönyt "fitness-ruokavalion" mukaan ennenkin - ja todennut ettei se vaan toimi (toimii jotenkuten yhdistettynä kovaan treeniin, mutta ei muuten). Ni miksi hitossa sitä ei ole voinut uskoa kerrasta tai kahdesta, ettei se ruokavalio vaan toimi?
Marraskuussa kuulin sattumoisin Tomi Kokon Lean In Five Weeks -Challengesta. Ja onneksi kuulin! Kerron haasteesta lisää myöhemmin! Ruokavalio muuttui kertaheitolla aivan toisenlaiseksi. Jätin kaikki maito- ja viljatuotteet pois, lisäsin hyviä rasvoja, panostin laatuun ja osittain luomuun. Alkuunhan oli jopa järkytys, millä hitolla sen joka aamuisen maitorahkan korvaa? Eikö enää raejuustoa? Ai pitäisikö liha oikeasti paistaa VOISSA?
Alussa halusin keskittyä siihen, että suunnittelin ruoat tarkasti, enkä lähtenyt kirjoittelemaan tuntemuksiani ekan viikon jälkeen, sillä muutos oli suuri ja olin vasta alussa. Nyt on menossa viides viikko uudella ruokavaliolla - ja voi pojat ja tytöt, miten hyvä fiilis voi ollakaan! Ei migreeniä, ei vatsavaivoja. Ei myöskään väkipakolla 3-4 tunnin välein syömisiä. Syön kun on nälkä, eli noin kolme kertaa päivässä.
Aion myös elvyttää blogin takaisin eloon. Tuossa vaan oli sellainen ajanjakso, ettei tehnyt mieli jakaa omaa pahaa oloa kenellekään näin viraalisti. Ystävät ovat joutuneet kuuntelemaan terveystilityksiäni, joten ISO KIITOS TEILLE! <3 Ilman ystäviä en olisi mitään.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti