No pain no gain - sisäisen masokistin etsinnässä?

Sain mielenkiintoisen pyynnön, että kirjoittaisin blogipostauksen aiheesta lihaskipu treenatessa tai pikemminkin treenin jälkeen. Koska "tilaus" oli hieman ympäripyöreä, niin tekstikin on sitä. En varsinaisesti tiedä minkälaista tietoa nimimerkki No pain no gain? kaipaa tältä postaukselta, mutta toivottavasti tästä on jotain iloa ;) Ja miulle saa esittää toiveita blogipostauksien aiheisiin liittyen - katsotaan miten pystyn ketäkin "palvelemaan" :)

Itehän oon täällä ruikuttanut varsinkin jalkapäivien jälkeen, että kävely muistuttaa paremminkin rollaattorilla liikkuvan vanhuksen kuin salilla käyvän nuoren naisen menoa. On hyvä muistaa, että kovasta treenaamisesta on kulunut aikaa enemmänkin, eivätkä lihakset ole ehtineet tottua kovaan treeniin. Ja mitä useammin saa tehtyä kunnon treenin, niin sitä vähemmän lihaksiin jatkossa koskee.

Maanantain jalkatreenistä oon palautunut paremmin kuin uskalsin odottaa. Toki oon pitänyt (urheilutermejä käyttäen) jalat liikkeessä ja venytellyt oikeina ajankohtina. Tässähän jo odottelee liiankin innokkaasti seuraavaa jalkajumppaa :)

Miulle se treenin jälkeisten päivien lihaskipu on hyvää kipua. Tiedän että treeni on "mennyt perille" ja kehitystä tapahtuu. Samalla se on muistutus siitä, että kovasta työstä huolimatta täytyy myös levätä, sillä lihas kasvaa levossa.

Sekin on hyvä muistaa, että eihän se itse treenaaminen satu - tai sen ei ainakaan pitäisi sattua. Treenatessa tuntuu lähinnä lihasväsymystä. Lihaskipu tulee jälkijättöisesti - pieniin lihasryhmiin pääsääntöisesti seuraavana päivänä ja suuriin lihasryhmiin päivää myöhemmin. Erittäin rankasta treenistä palautuminen vie kolmekin vuorokautta.

Kuva: www.bringingbackawesome.com

Ville vastaa ;)

Aiheestahan löytyy tietoa ja "tietoa" netin uumenista valtavasti. Koska halusin tähän tekstiin parempaakin tietämystä kuin omani, pyysin personal traineriani Ville Ahvenaista kommentoimaan aihetta. Villen teksti on merkitty kursiivilla, jotta tiedätte mikä on omaa sepustustani ja mikä Villen :)

Lajista riippuen lihaskipu ei ole välttämätöntä kehitykselle. Monessa lajissa lihaskipua tulee välttää, koska se vaikeuttaa seuraavaa treeniä. Esimerkiksi kehonrakennuksessa lihasten kipeytyminen on arkipäivää ja sitä ei niinkään vältellä, sillä samaa lihasryhmää ei tarkoituksella treenata montaa kertaa viikossa, vaan annetaan lihaksen palautua rauhassa ja keskitytään seuraavaan lihasryhmään mahdollisimman tehokkaasti. 

Kun lihakseen tulee treenistä aiheutuvia mikrorepeämiä, ne pyritään täyttämään oikealla ravinnolla ja levolla jolloin lihas kasvaa. Kipu myös kertoo, onko treenattava lihasryhmä onnistuttu kohdistamaan oikein. Pääsääntöisesti lihaskipu on itselle merkki onnistuneesta treenistä, vaikka monen tutkimuksen mukaan kipu ei olekaan välttämätöntä kehitykselle. Voisin väittää, että jos lihakset eivät tule koskaan kipeiksi treenistä, ei treenata tarpeeksi kovaa.

Se miten kivusta oppii nauttimaan on yksilöllistä. Itselleni lihaskipu on merkki siitä, että treenissä on onnistuttu ylittämään itsensä ja tehty kovempi treeni kun edellisellä kerralla. Pelkkä treenaaminen ei kuitenkaan kasvata lihasta vaikka niin moni kuvittelee. Lihas vaatii kehittyäkseen oikeanlaista ravintoa ja lepoa yhtä paljon kuin kovaa treeniä.

Suosittelen myös venyttelyä, sillä se parantaa lihaksen aineenvaihduntaa ja lihas palautuu nopeammin. Myös kevyet lämmittelyt tehostavat palautumista, mutta kipeytynyttä lihasta ei tulisi venyttää! Jos esimerkiksi jalat ovat kipeytyneet edellisestä treenistä, suosittelen venyttelyä noin 2-3 tuntia treenin päättymisestä ja aamulenkkiä kunnes jalat vertyvät. Tämän jälkeen kevyttä venyttelyä. Näin mahdollistetaan lihaksen nopeampi palautuminen ja ravintoaineiden tehokkaampi kulkeutuminen lihakselle. 

Kuva: firstcovers.com